Ajan­kohtai­sta

Suomessa ulostesiirre seulotaan mikrobiresistenssin varalta

Ulosteenluovuttajan näytteistä tehtävien seulontojen määrä on Perttu Lahtisen mukaan moninkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1

Suomessa ulosteenluovuttajan uloste- ja verinäytteistä tehdään laaja seulonta ennen siirteen käsittelyä ja siirtoa.

Ohjelmaan kuuluu myös seulonta ESBL-mikrobien varalta.

Lääkärilehti kertoi tällä viikolla, että Yhdysvalloissa potilas oli kuollut ulosteensiirrosta saadun ESBL-infektion seurauksena. Siirteestä ei ollut tehty ESBL-seulontaa. Mikrobi havaittiin säilytetystä näytteestä jälkikäteen.

Ulosteensiirrosta väitöskirjaa tekevä gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Lahtinen kertoo, että Suomessa seurataan eurooppalaisia suosituksia. Niiden tekemiseen on osallistunut myös suomalaisia.

Tällä hetkellä voimassa olevat suositukset on koottu Duodecim-lehdessä julkaistuun artikkeliin Ulosteensiirron nykysuositukset ja uudet sovellukset (Lahtinen P ym. Duodecim 2019; 135:165).

Seulontaohjelmaan on otettu mallia muun muassa elinluovuttajille tehtävästä seulonnasta. Suosituksen laatinut työryhmä on Lahtisen mukaan edelleen olemassa ja päivittää tarvittaessa listaa.

Ulosteenluovuttajan näytteistä tehtävien seulontojen määrä on Lahtisen mukaan moninkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Terveydenhuollon ammattilainen ei kelpaa luovuttajaksi

Ulosteensiirroissa käytetään käsiteltyjä pakastesiirteitä. Yhdeltä luovuttajalta saadaan käsittelyn kautta monta siirrettä, ja seulontatutkimukset ovat jo valmiina, kun pakastesiirrettä tarvitaan.

Ulosteenluovuttajalle on myös pitkä lista kriteereitä, joiden avulla pyritään osaltaan varmistamaan siirron turvallisuus.

Poissulkevia kriteereitä ovat esimerkiksi tatuointi tai matka trooppiseen maahan edellisen kuuden kuukauden aikana. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät sovi luovuttajiksi, koska he ovat muita todennäköisemmin moniresistenttien bakteerien kantajia.

Lue myös

Vuosittain tehdään 100–200 ulosteensiirtoa

Perttu Lahtinen arvioi, että Suomessa tehdään vuosittain 100–200 ulosteensiirtoa. Valtaosassa on kyse Clostridium difficile -infektion hoidosta. Siinä ulosteensiirrolla on tutkimusten mukaan yli 90 prosentin vaste.

Infektio voi aiheuttaa erityisesti monisairaalle toistuvia, sairaalahoitoon johtavia suolitulehduksia. Ulosteensiirto auttaa monissa tapauksissa katkaisemaan kierteen.

Lopuissa siirroissa on kyse kokeellisesta hoidosta ja niitä tehdään ainoastaan tutkimuksiin liittyen. Ulosteensiirtoa tutkitaan Suomessa muun muassa haavaisen paksusuolitulehduksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja lihavuuden hoitoon.

Kuva: Adobe/AOP

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030