1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sydänsairaudet ja neurologia saivat suurimman apurahapotin Lääketieteen Säätiöltä
Ajan­kohtai­sta

Sydänsairaudet ja neurologia saivat suurimman apurahapotin Lääketieteen Säätiöltä

Apurahojen yhteissumma on 2 028 000 euroa.

Sydänsairaudet ja neurologia saivat suurimman apurahapotin Lääketieteen Säätiöltä Kuva 1 / 1 Kuva: Fotolia

Suomen Lääketieteen Säätiö on myöntänyt apurahoja 168 tutkijalle, yhteensä 2 028 000 euroa.

Suurimmat apurahaa saaneet tautiryhmät olivat sydän- ja verisuonisairaudet sekä neurologiset sairaudet. Niiden osuus summasta on reilu neljännes, 27 prosenttia.

Syöpätutkimuksen osuus oli 13 prosenttia, naistentautien ja synnytysten 11 prosenttia ja muiden sisätautien 11 prosenttia.

Säätiö sai 717 hakemusta. Suurimmat apurahat, 200 000 euroa, olivat tutkimusryhmän perustajan apurahoja. Niitä jaettiin neljälle hakijalle.

Apua siirtymään aikuisten puolelle

Yksi tutkimusryhmän perustajan apurahan saajista oli nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Hän tutkii, miten pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymistä lasten puolelta aikuispuolelle voidaan helpottaa.

Apurahan turvin Kosola voi rekrytoida kaksi väitöskirjatutkijaa ja saattaa tutkimuksensa loppuun.

– Nuorista 12 prosenttia sairastaa jotakin pitkäaikaissairautta. Heistä monen hoitotasapaino järkkyy, tai he saattavat jopa pudota seurannasta kokonaan siinä vaiheessa, kun he ovat siirtymässä lasten terveydenhoidosta aikuispuolelle, Kosola kertoo tiedotteessa.

Lasten palvelujärjestelmä ei välttämättä huomioi nuoren kasvavaa autonomiaa. Toisaalta aikuisten palvelujärjestelmässä odotetaan sellaista omatoimisuutta ja itsesäätelyä, johon harva nuori kykenee.

Kosola kuvaa tutkijan työtä arvaamattomaksi. Halu auttaa nuoria on saanut hänet jatkamaan tutkimuksen tekemistä.

Kosola iloitsi apurahasta myös pikaviestipalvelu Twitterissä: "Miltä #apuraha’n saajasta tuntuu? Ihmeelliseltä. Saan jatkaa tärkeää työtä nuorten paremmaksi hoitamiseksi. Voin tarjota taloudellista tukea nuorille väitöskirjatutkijoille, jotka oppivat samalla tutkimuksen tekoa. Saan pitää kiinni mahtavasta tutkimushoitajasta. Kiitos!"

VTR-rahan romahdus supisti kliinistä tutkimusta

Silja Kosola ja Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes peräänkuuluttavat valtion roolia tutkimuksen rahoittamisessa.

Lue myös

Lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu valtion tutkimusrahoitus (VTR) on pienentynyt 50 prosenttia vuosina 2010–2017. Samaan aikaan myös kotimaisten yritysten lääketieteelliseen tutkimukseen myöntämä rahoitus on vähentynyt merkittävästi. Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa.

Valtion tutkimusrahoituksen voimakas supistuminen on pienentänyt erityisesti kliinisen tutkimuksen rahoitusta.

– Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu. Se heikentää suomalaisen terveydenhoidon kehitystä, Anne Remes sanoo tiedotteen mukaan.

Vuonna 1960 perustettu Suomen Lääketieteen Säätiö tukee suomalaista lääketieteellistä tutkimusta ja koulutusta vuosittain jaettavin apurahoin ja palkinnoin. Sen on perustanut Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.