• Minna Pihlava

Sydämensiirtojen määrä yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen

Elinsiirtojen yhteismäärä kasvaa viime vuodesta.

Sydämensiirtojen määrä yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen Kuva 1 / 1

Elinsiirtoja on tänä vuonna tehty joulukuun alkuun mennessä 379. Koko viime vuoden määrä oli 374, joten määrä on kasvussa.

Sydämensiirtoja on tehty peräti 47 kappaletta, mikä ylittää aiemman ennätyksen. Viime vuonna niitä tehtiin 26. Edellinen ennätys on vuodelta 1993, jolloin siirtoja oli 39.

Eniten tehdään munuaissiirtoja. Tänä vuonna niitä on tehty joulukuun alkuun mennessä 228.

Elinsiirtojen kokonaismäärän ennätysvuosi on 2016. Silloin tehtiin 399 elinsiirtoa.

Tänä syksynä Meilahden sairaalassa on tehty maamme kymmenestuhannes elinsiirto.

Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet koko ajan merkittävästi. Nykyisen ennusteen mukaan vuosi leikkauksen jälkeen on elossa 90–95 prosenttia elinsiirtopotilaista. Kymmenen vuoden ennuste on 70–85 prosenttia. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen tulokset ovat huippuluokkaa.

Nykyään yhä vanhemmille tehdään elinsiirtoja hyvin tuloksin.

Vanhin munuaissiirtopotilas oli siirtohetkellä 81 vuotta, maksansiirtopotilas 74 vuotta ja sydämen- sekä keuhkonsiirto-potilas 71 vuotta.

Lähes 7600 munuaissiirron ansiosta yhteiskunta on säästänyt dialyysikustannuksissa yli miljardi euroa

Ensimmäinen elinsiirto tehtiin Suomessa 1964. Kyseessä oli munuaissiirto. Kaikki elinsiirrot on Suomessa keskitetty HUS:iin.

Korjaus 5.12. kello 15.42: Sydänsiirto-sanojen tilalle muutettu sydämensiirto, keuhkosiirto-sanan tilalle keuhkonsiirto.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Lasten elinsiirtoja tehdään vuodessa 20–25
Lapsen pitkäaikaissairauden vaikutus suun terveyteen
Katso lapsipotilaasi suuhun

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.