"Syöpälääkäreitä ei riitä sihteereiksi"
Syöpähoitajat tarvitsevat kirjaamisoikeuden Kansalliseen lääkityslistaan, sanoo Maarit Bärlund.
Valmisteilla olevassa Kansallisessa lääkityslistassa lääkehoidon kirjaaminen on sidottu reseptinkirjoitusoikeuteen. Tämä aiheuttaa syöpähoitojen osalta hankalan tilanteen, koska syöpähoitajat eivät jatkossa saisi tehdä muutoksia listalle.
– Se lamauttaisi sairaaloiden toiminnan. Tarvitsisimme useita lääkäreitä syöpätautien klinikalle tekemään vain kirjaamistyötä. Se ei ole tarkoituksenmukaista, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon vastuualueen ylilääkäri Maarit Bärlund.
Syöpäjärjestöt ovat tehneet kannanoton, jossa vaaditaan, että Kansallisen lääkityslistan säädösvalmistelussa myönnetään syöpäsairaanhoitajille kirjaamisoikeus Kantaan. Kannanoton mukaan on potilasturvallisuusriski, jos syöpälääkkeitä ja niihin liittyviä annostelutietoja ei pystytä ajantasaisesti kirjaamaan hoitajilta puuttuvien kirjaamisoikeuksien vuoksi.
Bärlund korostaa, että lääkäri on aina vastuussa lääkkeen määräämisestä, mutta kirjaamisvastuuta pitäisi voida jakaa.
– Kansallisen lääkityslistan valmistelussa käsitetään, että lääkemääräyksen kirjaus olisi sama asia kuin määräys, mutta niin ei ole.
Tällä hetkellä syöpälääkärit päättävät hoidon aloittamisesta ja laativat lääkemääräykset sairaaloiden tietojärjestelmiin. Hoitoa toteuttaessaan syöpäsairaanhoitaja kirjaa, koska lääkehoito alkaa ja mille ajalle sekä siirtää tiedon järjestelmästä toiseen. Hoitajat ovat erikseen koulutettuja tähän.
– Syöpälääkehoidon osalta ei voida aina ihan tarkkaan tietää, koska lääkejakso alkaa, koska aloitusta voidaan joutua siirtämään esimerkiksi veriarvojen tai haittavaikutusten takia.
Integraatiota kaivataan
Optimaalisessa tilanteessa tietojärjestelmiin saataisiin integraatiota. Siten vältyttäisiin tuplakirjausten teolta.
– Syöpälääkitys on korkean riskin lääkehoito. On kurjaa, että lääkäri kirjaa yhteen järjestelmään ja se pitää kopioida manuaalisesti Kansalliseen lääkityslistaan, sanoo Bärlund.
Syöpälääkkeiden osalta olisi tärkeää, että annostelu on yksiselitteisesti nähtävissä tietojärjestelmistä.
– Monet syöpälääkkeet otetaan suun kautta. Päivystyksissä pitäisi olla tieto, että potilaalla on käytössä syöpälääke, joka voi vaikuttaa potilaan tilaan.
Myös tulevaisuuteen suuntautuville kirjauksille olisi hyvä saada pohja. Silloin voitaisiin kirjata, että lääkehoitoa suunnitellaan aloitettavaksi tiettynä ajankohtana, jos kriteerit täyttyvät.
