"Tämä on tilanne, jota aina pelätään" – Naistenklinikan tuberkuloositapaus on erittäin harvinainen
Tapaus ei muuta käytäntöjä.
HUS tiedotti viime viikolla, että Naistenklinikalla synnyttäneellä oli todettu tartuttava keuhkotuberkuloosi.
Miten synnyttäjän tuberkuloosi tuli ilmi, HUS Tulehduskeskuksen ylilääkäri Asko Järvinen?
– Synnyttäjä oli oireinen. Hän tuli sairaalaan ilman, että tauti oli tiedossa. Oireet olivat alkaneet lyhyen ajan kuluessa ennen synnytystä eikä tartuntaa osattu epäillä aiemmin. Oireet eivät varsinkaan alkuvaiheessa paljon poikkea influenssasta tai muista hengitystieinfektioista.
Oireiden takaa paljastui nopeasti tuberkuloosi, kun otettiin keuhkokuva.
Tämä on tilanne, jota aina pelätään: synnytysosastolle tulee joku, jolla on tartuttava tuberkuloosi ilman, että se on etukäteen tiedossa.
Altistuneille vastasyntyneille annetaan estolääkitys. Paljonko heitä on?
– Estolääkityksen tarve katsotaan tapauskohtaisesti. Lukumäärä on vähintään 6 ja maksimissaan 15. Se on jo aloitettu niille, joilla on ollut toistuvia altistumisia. He olivat pisimpään samalla osastolla sairastuneen kanssa.
Tässä joudutaan pohtimaan toisaalta lääkkeen aiheuttamia riskejä, toisaalta tartunnan saamisen riskiä. Kaiken kaikkiaanhan tartuntariskiä pidetään melko pienenä, koska altistusajat jäivät lyhyiksi ja potilas ei ollut yskivä. Siksi hänen levittämänsä tuberkuloosibasillimäärä jäi todennäköisesti suhteellisen pieneksi.
Estolääkkeenä käytetään isoniatsidia, jota käytetään lähtökohtaisesti kolmen kuukauden ajan.
Jos tuberkuloosi on etukäteen tiedossa tai sitä epäillään, miten synnyttäjän kanssa toimitaan?
– Jos on syytä epäillä tartuntaa – riittää, että synnyttäjä tulee sellaiselta alueelta, jolla tuberkuloosin ilmaantuvuus on korkea – , ohjeen mukaan pitää loppuraskaudessa tehdä oirekysely ja katsoa keuhkokuva.
Jos on tiedossa pienikin riski tuberkuloosista, potilas eristetään. Sitten joudutaan miettimään myös lapsen tilannetta, sitä, voiko äiti heti olla lapsen vieressä. Pikkulapsellehan tuberkuloosi on huomattavan vaarallinen sen takia, että tauti etenee nopeasti ja tulee helposti yleisinfektio.
Tuberkuloosi on meillä hirveän harvinainen. Vuosittain on parisataa tapausta, puolet niistä tartuttavia. Todennäköisyys, että näin käy, on huomattavan pieni.
Tuberkuloosia esiintyy enemmän ulkomaalaistaustaisilla. Seulotaanko potilaita taustan perusteella?
– Joudumme tekemään riskiprofilointia kuten terveydenhuollossa yleensäkin. Riski ei ole syntyperästä vaan riskialueella oleskelusta kiinni.
Tiedetään, että jos kuka vain menee tietyille alueille ja on siellä riittävän pitkään, useampia kuukausia, hänen riskinsä saada tuberkuloosi alkaa olla kantaväestön luokkaa.
Vaikuttaako tapaus HUS:n käytäntöihin?
– Ei. Tällaista tilannetta on sinänsä harjoiteltukin.
Koska viimeksi Naistenklinikalle on tullut tuberkuloosia sairastava synnyttäjä, jonka tauti ei ollut etukäteen tiedossa?
– En muista, että ainakaan parinkymmenen vuoden aikana olisi ollut vastaavia tapauksia. Niitä, joiden tauti on ollut tiedossa etukäteen, on kyllä ollut.
Kuva: Fotolia
