Lehti 45: Ajan­kohtai­sta 45/2015 vsk 70 s. 2992 - 2994

Tästä alkaa kokeilukulttuuri

Hallitus antaa julkiselle terveydenhuollolle luvan kokeilla uutta teknologiaa. Lääkärit halutaan keskusteluun yritysten kanssa.

Jaana Ahlblad

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteena on digitalisoida julkiset palvelut ja muuttaa ne käyttäjälähtöisiksi.

Ohjelmalla tavoitellaan innovaatioiden kokeilukulttuuria ja sen esteenä olevan turhan sääntelyn purkua. Lisäksi hallitusohjelmalla halutaan tukea digitaalisen liiketoiminnan kasvua.

Käytännössä julkisessa terveydenhuollossa on siis lupa kokeilla esimerkiksi uutta terveysteknologiaa ja kehittää toimintaa yhdessä yritysten kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen sanoin: tämä hallitus haluaa muutosta.

Toiveena on, että viisi prosenttia sosiaali- ja terveysalan hankintaeuroista käytetään innovatiivisiin ostoihin. Kuntien kuluista se tarkoittaa puolta miljardia euroa vuodessa.

Mikä on innovaatio?

Suomessa terveysteknologia-alan kasvu on ollut keskimäärin 8 prosenttia vuosina 2009-2014. Jos kasvu jatkuu samana, alan liikevaihto viiden vuoden kuluttua on kolme miljardia euroa. Summaan eivät sisälly terveydenhuollon tietojärjestelmät.

Terveysteknologia-alan potentiaali on kuitenkin suurempi, sillä yksistään kotimaisessa julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien ja kuntayhtymien tekemät ulkoiset ostot olivat 8,5 miljardia euroa vuonna 2013.

Sipilän hallitusohjelmassa halutaankin, että julkisista hankinnoista viisi prosenttia käytetään innovatiivisiin ostoihin. Kuntien ja kuntayhtymien sote-hankinnoissa se tarkoittaa vuositasolla 485 miljoonaa euroa vuoden 2013 ulkoisten ostojen valossa.

Hallitusohjelma ei kuitenkaan tarkenna, miten ja milloin viiden prosentin toteutuma tarkastetaan. Se ei myöskään kerro, mikä lasketaan innovatiiviseksi hankinnaksi. Nämä jäävät vielä sovittavaksi, kertoo neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen STM:stä.

Innovatiiviseksi hankinnaksi voidaan lukea esimerkiksi tuote tai palvelu, jota ei aiemmin ole ollut markkinoilla, tai toiminnan kehittämistä yhdessä yrityksen kanssa, jolloin sen osana voi syntyä esimerkiksi terveysteknologinen tuote tai järjestelmä. Prosentit tarkastaa todennäköisesti työ- ja elinkeinoministeriö.

"Sotekin on liiketoimintaa"

Kyse on uudesta toimintakulttuurista, toteaa Päivi Sillanaukee.

- Teknologia ja genomitieto tarjoavat huimia mahdollisuuksia yhä yksilöllisempään terveydenhoitoon. Tieto- ja viestintätekniikalla saadaan myös nostettua tehokkuutta merkittävästi.

Sillanaukeen mukaan julkisen sektorin on ryhdyttävä keskusteluun yritysten kanssa, jotta maasto aukeaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitää osaltaan tukea yritysten kasvuympäristöä ja sitä kautta ihmisten työllistymistä.

- Sotesta ei yleensä ole puhuttu liiketoiminta-alueena, mutta on muistettava, että terveydellä on isoja taloudellisia vaikutuksia. Etiikkaa ei kuitenkaan alisteta rahalle, Sillanaukee sanoo.

Julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä esimerkiksi yritysten kotimaata ei voida rajata, joten sote-alan tulevien ostojen vaikutuksia Suomen työllisyyslukuihin ei voida arvioida.

- Parasta varmasti olisi, jos aidosti tavoiteltaisiin sitä, että hankinnan hyötyä jäisi Suomeen.

Yrityksille olisi tärkeää, että ne saisivat kotimaisen referenssin, jonka avulla voisivat lähteä ulkomaan markkinoille, Hannu Hämäläinen luonnehtii.

Tällä hetkellä suomalaisten terveysteknologian yritysten tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin.

Markkinat luovat itseään

Suomalaisyritykset ovat kehittäneet erityisesti diagnostiikan tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja mobiiliratkaisuja. Yrityksiä edustavan Terveysteknologian liitto ry:n (FiHTA) toiminnanjohtajan Terhi Kajasteen mukaan monia uusia markkinoita vasta luodaan: terveydenhuolto on murroksessa, eikä terveysteknologiaa osata vielä hyödyntää tarpeeksi.

- Yleislääkärin vastaanotolla voitaisiin tehdä jo tarkempaa diagnostiikkaa, jolloin turhat lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenisivät. Esimerkiksi pikatestien käytön omaksumista rajoittaa arvioni mukaan se, että laboratorioketju on niin vahva.

Kajasteen mukaan yritysten haasteena on ensimmäisten asiakkaiden löytyminen sekä ideoiden kaupallistamisen rahoitus: tie tuotteeksi on pitkä. Lääkärien osallistuminen tuotekehitykseen olisi erittäin toivottua ja ilahduttavaa.

Ei päitä vadille

Myös Hannu Hämäläinen kannustaa lääkäreitä mukaan ideoimaan.

- Nyt on se hetki, jolloin on syytä olla aktiivinen ja hakea kohteita ja tarpeita, joissa voidaan olla innovatiivisia. Moniammatillisella keskustelulla asiat voidaan nähdä laajemmin ja kertoa ajatukset hankintapäätökset tekevälle portaalle.

Hämäläisen mukaan kyse ei ole pelkän teknologian hankinnasta.

- Ei osteta valmista tuotetta, vaan kerrotaan yritykselle tarpeesta, käydään vuoropuhelua. Teknologia liittyy palveluun ja toimintaan, se on väline saada prosessia tehokkaammaksi. Tarpeen pitää ohjata digitalisaatiota, ja sillä pitää hakea mitattavia hyötyjä.

Muutoksena aiempaan hankintavirheiden kohdalla ei tulla etsimään syyllisiä, vaan mietitään, mitä virheistä voidaan oppia, Hämäläinen sanoo.

Lääkäri tuntee digiympäristön

Terveydenhuollon tietojärjestelmätutkimuksen professori Jarmo Reponen pitää kokeilukulttuuria positiivisena ajatuksena.

- Hoidon turvallisuudesta ja potilaan yksityisyydestä ei voida tinkiä, mutta normeja voidaan purkaa ja toimintamallia muuttaa. Suomalainen terveydenhuolto on jo digitalisoitu, ja se on tehnyt lääkäreistä digitaalisen toimintaympäristön asiantuntijoita.

Reposen mukaan terveydenhuolto on tietotyötä, ja tiedonhallinta on strateginen työkalu. Hänen mielestään lääkäreitä pitää innostaa kehitystyöhön ja työnantajan tulee mahdollistaa tämäntyyppinen työnteko työaikana.

- Kehitystyöhön tarvitaan myös neutraali pelikenttä, jossa ei heti tarvitse luoda asiakkuussuhdetta tai tukahtua raskaaseen byrokratiaan.

Lue myös

Reponen uskoo, että uudella, avoimella otteella syntyy parempaa ja käytettävämpää teknologiaa. Näyttöä uusista menetelmistä saadaan raportoimalla hankkeet ja niiden hyvät ja huonot tulokset avoimesti. Eräs tällainen tiedonjakopaikka voisi olla THL:n, Kuntaliiton ja Sosten tarjoama verkkopalvelu Innokyla.fi.

Myös lääkärien peruskoulutuksessa tulee pitää mielessä tulevaisuuden työkalupakin kehitystarpeet. Ohjelmointia ei lääkäreille kuitenkaan tarvitse opettaa, sen työn tekevät eri ihmiset.

Mitä tarjolla vastaanotolle?

Esimerkiksi FiHTA ry:n jäsenyritykset ovat kehittäneet eri tyyppisiä laitteita ja it-ratkaisuja lääkärin vastaanotolle. Kuvassa on yleislääkärille, ortopedille ja gynekologille suunnattuja osteoporoosin mittalaitteita muun kliinisen diagnostiikan tueksi.

Toinen esimerkkilaite mittaa luun lujuutta ultraäänellä värttinäluusta, toinen sääriluusta. Pikatestejä tarjotaan muun muassa ennenaikaisen synnytyksen riskin selvittämiseen, suolistosyövän seulontaan ja keliakian todennäköisyyden arviointiin.

Yleislääkärille on myös tarjolla erikoislääkäritasoinen etäanalyysi uniapnean, rytmihäiriöiden ja verenpaineen vuorokausimittauksesta.

Uudet syöpälääkkeet ja käynnissä olevat lääketutkimukset on koottu verkkopalveluksi onkologeille. Rintasyöpähoitojen jälkeisen lymfaturvotuksen varhaiseen diagnostiikkaan on olemassa mittalaite. Reumatologien käyttöön kehitetään kudoksen tunnistavaa injektioneulaa.

Yleislääkäreille ja silmälääkäreille on kehitetty uudentyyppinen näöntestausjärjestelmä sekä silmänpainemittari. Kaikille lääkäreille on tarjolla ohjelmisto, jonka avulla sähköisen lääkemääräyksen voi kirjoittaa paikasta riippumatta.

Terveysteknologian innovoinnin edistämiseksi OYS:iin on juuri avattu testilaboratorio, jossa yritykset ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ideoida ja kehittää tuotteita aidossa sairaalaympäristössä. Oulu TestLabin 300 neliön tiloihin voidaan rakentaa esimerkiksi leikkaussali, poliklinikka, vuodeosasto, valvomo ja odotustila.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030