• Hertta Vierula

Tekonivelleikkauksille halutaan yhtenäiset perusteet

Polven ja lonkan tekonivelleikkauksien määrät vaihtelevat tällä hetkellä suuresti eri puolilla Suomea.

Tekonivelleikkauksille halutaan yhtenäiset perusteet Kuva 1 / 1

Polven ja lonkan tekonivelleikkausten määrät ovat kasvaneet nopeasti kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2016 ensivaiheen leikkauksia tehtiin 21 797. Leikkausmäärät vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Vaihtelun syyksi on arvioitu sitä, että leikkausindikaatiot eivät ole yhtenäisiä. Vuonna 2005 laadittiin yhtenäisen hoidon kriteerit, mutta ne eivät ole levinneet käyttöön riittävän laajasti.

STM:n asettamat selvityshenkilöt, professori Matti U.K. Lehti ja ylilääkäri Jarkko Leskinen ovat tehneet uuden ehdotuksen lonkan ja polven tekonivelkirurgian yhtenäisistä perusteista sekä hoidon järjestämisestä.

Valtakunnallisten yhtenäisen hoidon perusteiden on tarkoitus korostaa potilaan kokonaisvaltaista arviointia. Selvityshenkilöt esittävät, että lonkan ja polven tekonivelleikkausten hoidon perusteet muodostuvat leikkaushoidon aiheesta (indikaatio) ja vasta-aiheesta (kontraindikaatio). Näiden molempien huomioiminen on keskeistä sekä silloin, kun potilas ohjataan terveyskeskuksesta hoitoon että silloin, kun erikoissairaanhoidossa tehdään hoitopäätöstä.

Myös liitännäissairauksiin liittyvät riskit on tunnistettava. Liitännäissairaudet huonontavat tekonivelleikkausten tuloksia.

Selvityshenkilöiden mukaan valtakunnallinen rekisteri on paras ja luotettavin keino osoittaa tekonivelkirurgian volyymit sairaaloittain ja suhteuttaa ne alueen väestöpohjaan. Tekonivelrekisteriä pitäisi heidän mukaansa kehittää ponnekkaasti niin, että siitä saataisiin jatkossa vertailukelpoisia tietoja myös kirurgisen hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Lonkan tekonivelleikkauksen toteutus vaikuttaa komplikaatioriskiin
Lonkka- ja polvileikkausten määrä kasvaa yhä
Spinaalipuudutuksen aiheuttama hermovaurio

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Markku Tervahauta: Hyvä ja turvallinen arki on kaiken keskiössä

THL:n tuleva pääjohtaja kertoo ajatuksiaan laitoksen kehittämisestä.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Markku Tervahauta: Hyvä ja turvallinen arki on kaiken keskiössä

THL:n tuleva pääjohtaja kertoo ajatuksiaan laitoksen kehittämisestä.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.