TELA kehitti mittarit ammatilliselle kuntoutukselle

Suomalaisten toivotaan viihtyvän työelämässä nykyistä pidempään muun muassa kuntoutuksen avulla. TELA (Työeläkevakuuttajat) esitteleekin Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen visio 2005 -nimisessä ohjelmassa työeläkesopimuksen tavoitteiden käytännön toteutumista.

Työryhmän laatimassa esitteessä on muun muassa otettu käyttöön tunnusluvut, joiden avulla kuntoutuksen onnistumista voidaan mitata.

Kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista seurataan neljän tunnuslukuryhmän avulla. Ne ovat taloudellisia tavoitteita mittaavat luvut, asiakkaiden ja sidosryhmien tavoitteita mittaavat luvut, kuntoutumisprosessia mittaavat luvut ja kuntoutuksen asiantuntijoita kuvaavat tunnusluvut.

Fysiatrian ja kuntoutuksen ylilääkäri Markku Hupli on hyvin ilahtunut siitä, että ammatillisen kuntoutuksen arvioimisen kriteerit on kehitetty ja että ne mittaavat laaja- alaisesti kuntoutusta monesta eri näkökulmasta.

- Aiemmin tarkasteltiin korkeintaan sitä, kuinka paljon kuntoutus maksaa. Uudet tunnusluvut sisältävät myös laatuhenkisen näkökulman, kiittelee Hupli.

Hupli toivoo, että ammatillisen kuntoutuksen strategian onnistumisen mittarit otettaisiinkin laajasti käyttöön.

- Kuntoutuksen kannalta olennaista on se, että ennen toiminnan aloittamista suoritetaan kartoitus ja aika-ajoin varmistetaan, että suunta on oikea ja palveluketju toimii.

TELA on niin ikään aloittamassa Työ kuntoon -hanketta. Yhteistyöprojektiin osallistuvat muun muassa KELA ja Työterveyslaitos. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa työkuntoutuksen roolia esimerkiksi koulutuksen ja viestinnän avulla. Projekti on osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa eläkeuudistusta.

Taustalla on myös hiljattain annettu hallituksen lakiesitys. Sen mukaan työeläkevakuutetut saavat vuoden 2004 alusta lukien oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, mikäli heillä on olemassa työkyvyttömyyden uhka, jota voidaan kuntoutuksella ehkäistä. Tulevaisuudessa myös työeläkejärjestelmän ja KELAn määritelmät työkyvyttömyyden uhkasta ovat käsitteenä samansisältöiset.

TELAn työryhmän puheenjohtaja ja Ilmarisen eläkejohtaja Timo Aro pitää tärkeänä sitä, että kuntoutuspalveluihin olisi helppo hakeutua.

- Selvitysten mukaan työeläkekuntoutuksen varhentaminen johtaa nykyistä parempaan lopputulokseen, toteaa TELAn toimitusjohtaja Esa Swanljung ja tähdentää työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

Swanljung toteaa lisäksi, että työeläkekuntoutus tukee koko eläkeuudistuksen päätavoitetta, joka on keskimääräisen eläkkeellejäämisiän nostaminen. - Onnistuneesta kuntoutuksesta hyötyy luonnollisesti myös yksilö itse, kun työssä jatkaminen palkitsee myös taloudellisesti.

TELAn projektipäällikkö Kimmo Norrmén toteaa, että hankkeen kannalta olennaista on tavoittaa työpaikkatasolla toimijat.

- Erityisesti työterveyshuolto, henkilöstöjohto ja työntekijöiden edustajat ovat avainasemassa. Projektin tavoitteena on lisäksi vahvistaa asenteita, jotka korostavat työssä jaksamisen ja jatkamisen mielekkyyttä.

Työeläkejärjestelmän tarjoama kuntoutus on pääosin ammatillista koulutusta ja sen tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä. Tällaista kuntoutusta sai vuonna 2001 Suomessa yli 5 200 henkilöä ja hinta oli 24 miljoonaa euroa.