Teleterveydenhuollon tietopankki Ouluun Pääosassa koulutus ja tutkimus
Teleterveydenhuollon keskus haluaa koota yhteen parhaan tiedon tietoliikennetekniikan käyttämisestä terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Tarkoitus on tukea koko terveyspalvelujärjestelmää.
Suomen ensimmäinen teleterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus aloitti Oulussa helmikuussa. Keskus pyrkii verkottumaan valtakunnallisesti ja tarjoamaan moninaisissa hankkeissa saatua osaamista eri toimijoille.
- Keskuksen kautta pystymme rakentamaan opetusohjelman, olemaan mukana tutkimushankkeissa ja tekemään yritysten kanssa yhteistyötä, keskuksen johtaja Ilkka Winblad luettelee.
- Suomessa on useita telelääketieteen hankkeita, mutta ei keskusta, joka kokoaisi ja koordinoisi koko terveyspalvelujärjestelmää palvelevia ratkaisuja.
Teleterveyskeskuksen perustamisen tarve on kirjattu oikeastaan jo kansalliseen terveysraporttiin, jossa korostetaan palvelujärjestelmän toiminnallisten rakenteiden uusimista, tehokkuutta ja tuottavuutta, alueellista tasa-arvoa ja hoitoon pääsyn turvaamista.
Keskuksen perusti Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja 105 000 euron hankerahoitus saatiin sosiaali- ja terveysministeriöltä ja opetusministeriöltä.
Tiedon logistiikkaa
- Terveydenhuolto on tietotyötä ja telematiikka tiedon siirron logistiikkaa. Informaatioteknologia mahdollistaa ajantasaisen, vuorovaikutteisen ja etäisyyksistä riippumattoman tiedonsiirron, mitä taas terveydenhuolto tarvitsee sujuakseen joustavasti, Ilkka Winblad kertaa.
Terveydenhuollossa liikkuu yleensä potilas, joskus myös lääkäri tai hoitaja.
- Usein riittäisi, että tieto liikkuisi, Winblad sanoo. Samat asiat pätevät myös opetukseen.
Winbladin mukaan teleterveydenhuollon tarve itää yhteiskunnan muuttumisesta. Lääkäri- ja hoitajapula varsinkin syrjäseuduilla on totta, silti siellä yhäti asuu runsaasti hoitoa tarvitsevia ikääntyneitä ihmisiä. Toisekseen terveydenhuollon ammattilaiset eivät halua työskennellä yksin, vaan kaipaavat vertaistukea saman koulutuksen saaneilta kollegoilta. Tietotekniikka mahdollistaa palvelujen siirtämisen keskuksista syrjäseuduille, samalla tavoin se palvelee kollegoiden konsultointitarvetta.
- Yhteiskunnan tehokkuusvaatimus kohdistuu myös terveydenhuoltoon. Tiedon logistiikka nopeuttaa ja joustavoittaa potilaan kulkua hoitoketjussa. Telelääketiede ei itsessään tuo mitään uutta potilaiden hoitamiseen, vaan mahdollisuuden jo olemassa olevan tiedon tehokkaaseen hyväksi käyttöön, Winblad muistuttaa.
Telelääketiedettä on mainostettu etäisyyksien voittajana, mutta tutkimusten mukaan televideovastaanotto on kannattava jo silloin, kun potilaan tutkimuspaikat sijaitsevat saman rakennuksen eri kerroksissa.
Terveyden tuottaminen
Teleterveydenhuollon kansallinen tutkimus- ja kehittämiskeskus on pistetty pystyyn Tromssan vastaavan keskuksen innoittamana. Kymmenen vuotta sitten perustettu Tromssan telelääketieteen keskus työllistää sata ihmistä: tutkijoita, sosiologeja, lääkäreitä, juristeja, terveystaloustieteilijöitä. Keskus koordinoi kaikkia Norjan telelääketieteen hankkeita ja toimii valtakunnallisena tietopankkina. Myös Tromssassa painopiste on opetuksessa ja koulutuksessa, johon menee kaksi kolmasosaa keskuksen voimavaroista.
Tällä hetkellä Oulussa työskentelee vasta kaksi osa-aikaista: lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad johtajana ja Raahen sairaalan ylilääkäri Jarmo Reponen tutkimuspäällikkönä.
- Oulun teknologiaympäristössä on sentään paremmat lähtökohdat kuin Tromssassa, jossa alkujaan oli vain turskatehtaita. Silti yhden miehen ideasta kasvoi eurooppalaisittainkin merkittävä yksikkö, Winblad sanoo.
Norjan valtio on tukenut Tromssan hanketta sen verran auliisti, että samaan päästäkseen Suomeenkin kaivattaisiin muutamaa öljylähdettä. Tulevaisuudessa Oulun keskus hankkii rahoitusta myös kansallisista projekteista ja EU:n hankkeista.
- Teleterveydenhuollon keskus tekee läheistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, tutkimuspäällikkö Jarmo Reponen sanoo.
Hän muistuttaa, että sairaanhoitopiiri on ollut alueellinen edelläkävijä luomalla jo 1990-luvulla kaikki Pohjois-Suomen sairaalat ja isoimmat terveyskeskukset kattavan teleradioverkon. Sairaanhoitopiiri on myös yhdistänyt elektroniseen sairauskertomusjärjestelmäänsä ESKO:on terveyskeskuksien tietojärjestelmien kanssa keskustelevan lähete-palautejärjestelmän.
Molemmat teleterveydenhuollon keskuksen työntekijät ovat olleet mukana PPSHP:n ja terveydenhuollon teknologian arviointiyksikön FinOHTA:n yhteishankkeessa, jossa luotiin telelääketieteen vaikuttavuuden ja taloudellisuuden arvioinnin kansallinen kriteeristö.
- Kiinteä yhteistyö käytännön toimijoiden kanssa pitää jalat maassa ja tavoitteet selkeinä, Reponen tähdentää.
Tarpeet eivät ylitä mahdollisuuksia
- Tekniikan kehitys on jo ohittanut sen, mitä terveydenhuolto osaa tällä hetkellä soveltaa, Ilkka Winblad sanoo.
- Teknisesti on mahdollista välittää jopa tuntoaistimuksia.
Telelääketieteen hankkeet ovat yhäti liian insinöörikeskeisiä, Winblad väittää.
- Yleensä hankkeiden taustalla on insinöörin keksimä tekniikka, jota hän tarjoaa terveydenhuollon käyttöön, kun lähtökohta pitäisi olla terveydenhuollon tarve, johon teknikot keksivät ratkaisun.
Winbladin mukaan terveyskeskuksissa on jo tarpeeksi hyvät tekniset välineet etätyöhön toisin kuin erikoissairaanhoidossa, jossa tietotekniikan tarpeet ovat perusterveydenhuoltoa mittavammat ja monimutkaisemmat. Toinen erikoissairaanhoidon kehityksen hidastaja on raha.
- Kunnat kilvan kiljuvat, että erikoissairaanhoidon menoja on leikattava, ja silloin ensimmäisinä listalta tippuvat uudet investoinnit, Winblad ymmärtää.
Teleterveydenhuollon keskuksella on hurjasti koulutussarkaa myös terveydenhuollon ammattilaisten ajattelu- ja toimintatapojen muuttamisessa, jotta etätyön mahdollisuudet voitaisiin täysimääräisesti käyttää hyödyksi. Lääketiede soveltaa uusia tekniikoita innokkaasti yksittäisen potilaan hoidossa, mutta potilas kuvaruudussa vaatii uusia työtapoja.
- Muutos lähtee koulutuksesta, mutta viimeistään etätekniikan esteet poistuvat, kun nykyinen Internet-sukupolvi astuu työremmiin, Winblad uskoo.
