Lehti 12: Ajan­kohtai­sta 12/1995 vsk 50 s. 1402

Terveydenhuollon budjeteissa siirrytty supistuksista nollalinjalle

Terveydenhuollon menoja on tänä vuonna supistettu harvemmissa kunnissa kuin kolmena aiempana vuonna. Terveyskasvatuksen keskuksen puhelinhaastatteluna tekemään Terveysbarometri-tutkimukseen vastanneista 91 kunnasta lähes kaksi kolmasosaa oli nollalinjalla, kun vielä viime vuonna lähes 90 % vastanneista ilmoitti terveydenhuollon budjettivarojen pienentyneen. Supistuksia on tänä vuonna tehty 21 %:ssa vastanneista kunnista, ja 10 % on lisännyt terveydenhuollon budjettivaroja. Varoja on lisätty erityisesti sijaisten palkkaamiseen ja seulontoihin, mm. mammografioihin. Terveysbarometri-tutkimuksessa haastateltavina oli terveyskeskusten hallintoylilääkäreitä ja johtavia ylilääkäreitä. Lisäksi haastateltiin 75 terveysalan valtakunnallisen järjestön johtajia. Vuosittainen Terveysbarometri koottiin nyt neljännen kerran.

Sairauksien ehkäisyyn ja terveyskasvatukseen osoitettujen varojen ja henkilökunnan määrä pysyy tänä vuonna valtaosassa kunnista ennallaan. Kolmena aiempana vuonna yli kolmasosa vastanneista kunnista on vähentänyt tämän alan henkilöstöä, nyt enää 5 % ja sitä paitsi kymmenesosa kunnista on päinvastoin lisännyt henkilökuntapanostustaan.

- Kunnille voisi antaa ruusuja siitä, että terveydenedistämistoimintaa ei pahimpinakaan vuosina supistettu kovin dramaattisesti. Lisäksi järjestöjen panostukset ovat kompensoineet kuntien leikkauksia, toteaa Terveyskasvatuksen keskuksen toiminnanjohtaja Matti Rajala.

Lue myös

Terveyden edistämiseen liittyviä kehittämishankkeita on vireillä sekä useimmissa kunnissa että järjestöissä. Painopiste on kunnissa viime vuosina siirtynyt terveiden elämäntapojen, erityisesti liikunnan ja tupakoimattomuuden edistämiseen, kun aiemmin hankkeissa korostui oman organisaation kehittäminen, mm. väestövastuu ja omalääkärijärjestelmä. Tyypillisiä projekteja kunnissa ovat Kuntoa kaiken ikää -projektit, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja selviytymisen tukemiseksi järjestetty toiminta, mm. katupartiot, Savuton kunta -projektit sekä suolan ja rasvan käyttöön liittyvät kampanjat.

Vastaajien arviot terveyttä edistävän toiminnan kehitysnäkymistä ovat olleet viime vuosina varsin optimistisia, tänä vuonna tosin painotus oli tilanteen pysymisessä ennallaan. Huolta herättää etenkin järjestöissä työttömyyden ja syrjäytymisen vaikutus. Psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi on kunnissa panostettu kriisipalveluihin ja mielenterveysneuvoloihin. Työttömiä on monissa kunnissa tuettu mm. tarjoamalla heille edelleen työterveyshuollon palveluja. Järjestöillä on työttömille mm. kerhotoimintaa. (Marianne Jansson)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030