Terveydenhuollon maksujen korotuksesta kärsivät eniten pienituloiset
Terveyspalvelujen käyttäjien maksuosuuden nousu 90-luvulla tuntui rankimmin pienituloisten suomalaisten kukkaroissa.
Tänään Helsingin yliopistossa tarkastettavassa VTM Jan Klavusin väitöskirjasta käy myös ilmi, että suomalainen rahoitusjärjestelmä on siirtymässä yhä enemmän yksityisrahoitteisten terveyspalvelujärjestelmien suuntaan.
Stakesin tutkijana toimivan Klavusin tutkimuksen mukaan käyttäjämaksujen lisääntymisen ja terveydenhuoltoon käytettävän verorahoituksen vähenemisen myötä terveydenhuollon kokonaisrahoitus muuttui regressiiviseksi, eli pienituloiset rahoittivat terveydenhuollosta suhteellisesti suuremman osuuden kuin suurituloisemmat.
Julkinen, eli käytöstä riippumaton, rahoitus oli jonkin verran progressiivista, siis pienituloisia suosivaa. Sen sijaan palvelujen käyttäjiltä perittävien maksujen tulo-osuus oli selvästi suurempi alemmilla tulotasoilla, mikä yhdessä maksujen määrällisen lisääntymisen kanssa vaikutti kokonaisrahoituksen regressiivisyyden kasvuun. Tämä viittaa myös siihen, että terveydenhuollon maksuilla oli epäedullisia toimeentulovaikutuksia alemmilla tulotasoilla.
Tutkimuksessa osoitettiin, että julkisten terveyspalvelujen käytöstä saatava taloudellinen etuus ei kohdentunut yksinomaan palveluja eniten käyttäviin väestöryhmiin - alempiin tuloluokkiin ja pitkäaikaissairaisiin - vaan jakautui lähes samassa suhteessa kaikkiin tuloluokkiin.
Tämä vakuutusnäkökohtiin perustuva tulos poikkeaa aikaisemmasta käsityksestä, jonka mukaan julkisten terveyspalvelujen käytöllä on huomattava tulonsiirtovaikutus ylemmiltä tuloluokilta alemmille tuloluokille.
Rahoitusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi Suomen asema terveydenhuoltojärjestelmien kansainvälisessä vertailussa muuttui.
Vielä 1990-luvun alussa Suomen rahoitusjärjestelmä sijoittui muiden pääosin verorahoitteisten järjestelmien kanssa samaan suhteellisten tai hieman progressiivisten järjestelmien ryhmään. Rahoitusrakenteessa tapahtuneet muutokset aiheuttivat siirtymistä kohti sellaisia rahoitusjärjestelmiä, joissa yksityisen rahoituksen osuus on suuri (Yhdysvallat, Sveitsi, Portugali).
Vaikka käyttäjämaksujen osuus Suomessa on tällä hetkellä OECD-maiden korkeimpia, ovat erot regressiivisimpiin rahoitusjärjestelmiin nähden kuitenkin vielä suuria, koska näissä maissa myös yksityisellä vakuutuksella on merkittävä asema rahoituksessa.
