Lehti 9: Ajan­kohtai­sta 9/2000 vsk 55 s. 938

Terveydenhuolto-järjestelmällä oli vaikeuksia ottaa tsanamiviiri käyttöön

Suomalaiset on opetettu tulemaan flunssan kourissa lääkäriin vasta, jos oireet eivät muutaman päivän kuluessa hellitä. Tähän asenneilmastoon oli vaikea sijoittautua influenssalääkkeellä, jonka käyttö pitäisi aloittaa viimeistään 48 tunnin kuluttua ensioireista.

Ulla Järvi

Tsanamiviirilta odotettiin paljon. Se on toistaiseksi amantadiinin rinnalla ainoa influenssaan Suomessa myyntiluvan saanut lääke. Lääke tuli markkinoille suuren rummutuksen kera, mutta käytännössä sen hyödyntäminen osoittautui nykyjärjestelmässä vaikeaksi.

Terveyskeskus ehtii harvoin iskeä

-Salon seudun terveyskeskuksen alueen apteekit ovat toimittaneet yhteensä 26 tsanamiviiri-reseptiä. Se on varsin vähän noin 45 000 asukkaan kuntayhtymän alueella, sanoo terveyskeskuksen johtava lääkäri Seppo Y.T. Junnila.

Kuitenkin kuluneen talven aikana influenssa diagnostisoitiin parilta sadalta ihmiseltä yksin terveyskeskuksessa (kuvio 1).

-Influenssaepidemia oli kestoltaan normaalinpituinen, mutta ehkä hieman tavanomaista lievempi, sanoo Seppo Y.T. Junnila tilastojaan tutkiessaan. Terveyskeskus tekee varsin tarkkaa tilastoa käyntisyyn perusteella, joten tieto influenssaepidemian alkamisesta leviää nopeasti yksiköihin.

-Tänä talvena epidemia alkoi poikkeuksellisen aikaisin; Salon seutu oli jälleen niitä ensimmäisiä seutukuntia, joissa virus eristettiin, Junnila huomauttaa.

Seppo Y.T. Junnila selvitti terveyskeskuksensa oma- ja työterveyslääkäreiltä heidän suhtautumisensa tsanamaviiriin ja toiseen influenssalääkkeeseen, amantadiiniin. Puolet lääkäreistä ei kirjoittanut reseptejä ollenkaan, koska potilaat tulivat hoidon kannalta liian myöhään vastaanotolle.

-Influenssalääkkeitä määränneistä suurin osa kirjoitti tsanamaviiria vain reseptin tai kaksi. Päätökset oli tehty yhdessä potilaiden kanssa, ja yleensä lääkäri oli kertonut lääkehoidon mahdollisuudesta, Junnila kertoo. Varsinkin tsanamiviirin käyttöä rajoittivat liian myöhäinen hoitoon hakeutuminen, lääkkeen kalleus ja annostelu inhaloimalla.

-Kysyy kyllä motivaatiota molemmin puolin ryhtyä lyhyen vastaanoton aikana opettamaan korkeakuumeiselle väsyneelle potilaalle oikeaa inhalaatiotekniikkaa, Junnila huomauttaa.

Salon seudun terveyskeskuksessa on tehty hoitotutkimuksia oseltamiviirilla, ja influenssan hoidon edistymistä seurataan kiinnostuneena.

-Henkilökohtaisesti odotan merkittävää kehitystä influenssalääkerintamalla aivan lähitulevaisuudessa. Tsanamiviirin käyttöönoton hankaluudet tuottivat pettymyksen, koska odotuksetkin olivat niin suuret. On kuitenkin hienoa, että edistystä tällä alueella ylipäänsä tapahtuu, Seppo Y. T. Junnila toteaa.

Työterveyshuolto odottaa ennaltaehkäisyä

Metsä-Serlan työterveyshuollon ylilääkäri Kari-Pekka Martimo selvitti myös epävirallisesti lääkäreiltään eri puolilla Suomea, miten nämä onnistuivat ottamaan tsanamiviirin käyttöön.

-Kokemukset olivat varsin yhteneväiset, eli vastaanotto oli melko laimeaa. Yleensä lääkärit kirjoittivat 0-5 tsanamiviirireseptiä. Harva potilas osasi lääkettä pyytääkään. Todennäköisesti tämä johtui myös helpohkosta influenssa-epidemiasta, Martimo huomauttaa.

-Samanlainen ilmiö on ollut nähtävissä influenssarokotusten suosiossa. Kun rajusta epidemiasta ei muutamaan vuoteen ole kärsitty, rokotuksetkaan eivät kiinnosta, Kari-Pekka Martimo miettii.

Tsanamiviirin käyttöönoton yhdeksi suurimmaksi esteeksi työterveyshuollossa osoittautui hinta. 170 markkaa omasta pussista maksettuna tuntui suurelta työntekijöistä, jotka sairaskassan kautta saavat peruskorvattavista lääkkeistä joko tuntuvan alennuksen tai saavat ne kokonaan ilmaiseksi.

Periaatteessa työterveyshuolto voisi tavoittaa influenssapotilaat nopeasti, jos he tarvitsevat heti sairastuttuaan poissaolotodistuksen. Käytännössä moni hakeutuu kuitenkin terveyskeskuksiin, ja potilaita kohtaavat eniten työterveyshoitajat, jotka eivät voi reseptiä kirjoittaa. Metsä-Serlan työterveyshuoltopisteissä ei myöskään ollut käytössä pikatestejä, joilla influenssaeristyksiä olisi tehty nopeasti.

Kari-Pekka Martimo odottaa influenssanhoitoon ennaltaehkäisyä; muutakin kuin rokotuksia. Tämänkaltaiseen hoitoon olisi ehkä suurin tilaus juuri työterveyshuollossa.

Lue myös

-Jos kertoo asiakkaalleen, että sairauslomasi lyhenee 1-2 päivää, jos otat tästä melko kallista ja inhaloitavaa lääkettä tai tätä toista pillerimuotoista, mutta mahdollisesti sivuvaikutuksia aiheuttavaa lääkettä, potilasta on todella vaikea motivoida. Mutta jos tarjolla olisikin hoito, joka estää influenssan, motivaatio saattaisi olla korkeampi, Kari-Pekka Martimo uskoo.

Hoidon perustuttava diagnoosiin

Dosentti Hannu Sarkkinen toimii kliinisen mikrobiologian ylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hän oli syksyllä luomassa ohjeistusta sairaanhoitopiirin terveyskeskusten johtaville lääkäreille, miten influenssan diagnostiikka järjestetään.

-Lahden terveyskeskus teki omassa laboratoriossaan viruksen osoituksia. Muut terveyskeskukset toimittivat näytteet meille keskussairaalaan, josta vastauksen sai virka-aikana (kello 18:aan mennessä) seitsemänä päivänä viikossa, Sarkkinen kertoo.

Sarkkinen ei missään nimessä kannata esitettyjä ajatuksia siitä, että tsanamiviiriresepti voisi olla ihmisellä valmiina kotona odottamassa influenssan mahdollista alkamista.

-Yleensä ihmisillä menevät edelleen influenssa ja flunssa sekaisin, eikä niiden erottaminen onnistu aina kliinikoltakaan. Periaatteessa lääkärin suorittama oireisiin perustuva taudinmääritys voisi riittää sen jälkeen kun influenssaepidemia on todettu alkaneeksi. Silloin ei välttämättä jokaista tarvitsisi testata, Sarkkinen pohtii.

Hannu Sarkkisen mielestä tärkeintä olisi nyt influenssan lääkehoidon edistyessä löytää vaikuttava hoito riskipotilaille, joille erityisesti influenssan jälkitautina tulevat pneumoniat voivat olla kohtalokkaita.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030