Terveys 2000 -tutkimus alkoi elokuun lopussa
Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Oulussa alkoi puolentoista vuoden valmistelun jälkeen Terveys 2000 -tutkimus, jossa tutkitaan 160 kunnassa 8 000 aikuista sekä haastatellaan 2 000 18-29-vuotiasta kevääseen 2001 asti. Tutkittaviksi on valittu valtakunnallisesti edustava satunnaisotos suomalaisista. Tutkimusta toteuttavat ja rahoittavat Kansanterveyslaitoksen lisäksi Eläketurvakeskus, Kela, Kuntien eläkevakuutus, Stakes, Tilastokeskus, Työterveyslaitos ja UKK-instituutti. Mukana on myös monia muita yhteistyötahoja ja rahoittajia. Kenttävaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien, terveyskeskusten sekä alueen yliopistosairaalan kanssa.
Tutkimusprofessori Arpo Aromaa Kansanterveyslaitokselta kertoo, että Suomessa terveyttä monipuolisesti kuvaavat terveystarkastustulokset ovat peräisin Kelan Mini Suomi -tutkimuksesta vuosilta 1978-1980. Nykytilanteen selvittämistä ja kehityksen seuraamista varten tarvitaan uusi, monipuolinen väestön terveystutkimus - Terveys 2000 -tutkimus. Kun verrataan näitä 20 vuoden välein saatuja tuloksia, voidaan luotettavasti vastata esimerkiksi kysymykseen ovatko mielialahäiriöt yleistyneet vai harvinaistuneet? Terveys 2000 -hankkeen kaltainen tutkimus pitäisi seuraavan kerran uusia 10-15 vuoden kuluttua. Näin se muodostaisi yhdessä 1-5 vuoden välein tehtävien tutkimusten ja rekistereistä saatavien tietojen kanssa kattavien terveystietojen säännöllisen lähteen.
Terveys 2000 -tutkimus tuottaa ajankohtaiset tiedot tavallisten kansansairauksien ja toimintakyvyn vajavuuksien yleisyydestä ja väestöryhmittäisestä jakautumisesta. Yksi tärkeä aihe on ikääntyvän työikäisen ja iäkkään väestön toimintakyky ja sen kehitys. Sairauksien syitä, seurauksia ja ehkäistävyyttä koskeva epidemiologinen tutkimus saa aivan uusia edellytyksiä. Tämä koskee etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, mielenterveysongelmien, toimintakyvyn vajavuuksien, suun ja hampaiston sairauksien ja hoidontarpeen samoin kuin kaikkiin niihin vaikuttavien tekijöiden tutkimusta. Paljon uutta tutkimustietoa odotetaan esimerkiksi verenkierto- ja hengityselinten sairauksista.
Terveys 2000 -tutkimus alkaa siten, että Tilastokeskuksen haastattelijat tekevät noin puolentoista tunnin mittaisen haastattelun kotikäynnin aikana. Haastattelussa kerätään perustiedot tutkittavan elinoloista, terveydestä ja elintavoista. Nämä tiedot ovat kenttätutkijoiden käytettävissä terveystarkastuksissa, jonne tutkittava kutsutaan muutama viikko haastattelun jälkeen. Terveystarkastus kestää noin 4 tuntia, ja se käsittää lääkärin- ja hammaslääkärintarkastuksen, toimintakykytestejä, monipuolisia mittauksia, kuten esimerkiksi EKG:n, spirometrian, kehon rasvaprosentin mittauksen ja kantaluun ultraäänitutkimukset, verinäytteen oton ja mielenterveyshaastattelun. Tutkittavat henkilöt vastaavat myös kirjallisesti täytettäviin kyselyihin. Tutkittavat saavat itseään koskevia terveystietoja, kuten mittausten ja laboratoriokokeiden tulokset sekä lääkärin arvion terveydentilastaan.
Uutta tietoa myös suomalaisten mielenterveydestä
-Terveys2000-tutkimus on suunniteltu siten, että se antaa luotettavan, diagnostiseen haastatteluun (WHO:n CIDI-haastattelu) ja sitä täydentäviin päteviin kansainvälisiin mittareihin perustuvan kuvan keskeisten mielenterveyshäiriöiden ja -oireiden yleisyydestä. Huomiota kiinnitetään erityisesti mielialahäiriöihin, kuten erilaisiin masennustiloihin, ahdistuneisuushäiriöihin, päihteiden käyttöön liittyviin häiriöihin ja psykooseihin, toteaa tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta.
- Tutkimus antaa lisää tietoa myös mm. väestön työuupumuksesta sekä ruumiillisin oirein ilmenevistä mielenterveysongelmista. Hanke antaa myös erittäin hyvän mahdollisuuden selvittää mielenterveyden ja muun terveyden välisiä suhteita sekä mielenterveyden taustatekijöitä. Suunnitteilla on selvittää lisäksi eräiden keskeisten mielenterveyshäiriöiden kulkua ja ennustetta seurantatutkimusten avulla. Valitettavaa kuitenkin on, että alle 18-vuotiaiden mielenterveydestä meillä ei tule olemaan tämänkään tutkimuksen jälkeen uuteen tutkimustietoon perustuvaa kuvaa, jatkaa Lönnqvist.
