Terveyshankkeen rahoitus on turvattu Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä hioo silti kyynärpäitä
Uusi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä vakuuttaa, että kansallisen terveydenhuoltohankkeen rahoitus on hallitusohjelmassa turvattu. Hallitus on sitoutunut hankkeen toteuttamiseen ja siten myös osuuteensa 700 miljoonan euron rahoitusohjelmasta. Lietolaisministeri ei silti tuudittaudu helppoihin budjettineuvotteluihin.
Peruspalveluministerin salkku ei näinä aikoina ole niitä hallituksen keveimpiä. Terveydenhuollon kehittämishankkeet, lääkäripula ja uhkaava hoitajapula, palvelujen epätasainen jakautuminen ja ikääntyvä väestö ovat painavia haasteita. Työtaakkaa ei ainakaan vähennä se, että terveydenhuollosta vastaava ministeri joutuu hallituksen budjettiriihessä yleensä tappelemaan joka eurosta joka ikinen vuosi.
- No, tämä homma sopii meikäläiselle. Työhullu pääsee kerrankin toteuttamaan syvimpiä visioitaan! nauraa peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, 54. Hänen ministerinsalkkunsa näyttää ainakin vielä olevan papereita täynnä oleva mari-kassi. Pehmeä imago lienee vain pintaa, sillä Hyssälä on ministeriksi poikkeuksellisen perehtynyt vastuualueeseensa.
Hyssälä on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteen maisteri. Hän toimi 16 vuotta yksityishammaslääkärinä Turussa ja väitteli kansanterveystieteeestä vuonna 1992 ennen valintaansa eduskuntaan 1995. Hän on toiminut kahdeksan vuotta keskustan hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana. Hallitusneuvotteluissa hän vastasi keskustan ryhmässä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan asioista.
- Hyssälä antoi tullessaan positiivisen ensivaikutelman; hän osoitti kiinnostusta ja tietämystä, mutta totesi silti nöyrästi vielä opiskelevansa vastuualueettaan, kuvailee eräs STM:n virkamies uuden esimiehensä aloitusta.
Kausi käyntiin sars-kohussa
Jottei ministeritaipaleen alku olisi kovin keveä, joutui Liisa Hyssälä keskelle sars-uhkaa.
- Heti ensimmäisenä työpäivänä ministeriössä pyysin luokseni Tapani Melkaksen, ja halusin kuulla millaisesta taudista ja vaarasta on oikein kysymys. Tilanne on Suomessa toistaiseksi hyvä, vaikka ensimmäisestä todennäköisestä tapauksesta Turussa ilmoitettiinkin tiistaina. Lisäbudjettiin tulen esittämään valtion osallistumista niihin kustannuksiin, joita sarsiin varautuminen ja pahimmillaan potilaiden hoitaminen vaativat, Hyssälä toteaa.
Hänen mukaansa kansanterveyslaitos on onnistunut erittäin hyvin valitessaan maltillisen, mutta silti avoimen tiedotuspolitiikan. Suomessa on pystytty välttämään hysteria kohtuullisen hyvin.
- Suomessa kansanterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä terveydenhuollon eri yksiköt ovat varautuneet huolellisesti Sarsin tuloon. Samoin on kansainvälistä yhteistyötä tiivistetty niin WHO:n kuin EU:nkin piirissä, Liisa Hyssälä sanoo.
Hyssälä osallistui tiistaina EU:n terveysneuvoston ylimääräiseen kokoukseen, jossa käsiteltiin sarsin uhkaa Euroopassa. Rankkoihin torjuntatoimiin jäsenmaat eivät olleet valmiita, vaikka lehtitietojen mukaan erityisesti Italia ja Espanja vaativatkin tiukkoja otteita Euroopan suojelemiseksi.
Terveysministerit kehottivat tehostamaan lentomatkustajien terveydentilan tarkkailua, mutta eivät edellyttäneet varsinaisia terveystarkastuksia. Ennen kaikkea lupauduttiin tehostamaan tiedonvaihtoa jäsenmaiden välillä. Tarkoituksena on myös perustaa sarsiin erikoistunut asiantuntijaryhmä, joka toimisi unionin pysyvän tartuntatautien verkoston yhteydessä.
Terveyshanke etenee
Sars on piikkimäinen uhka ihmisten hyvinvoinnille. Kuitenkin todella suuret murheet muhivat kansakunnan perusrakenteissa.
- Kansallinen terveydenhuoltohanke on se suuri asia, johon hallitus on sitoutunut, toteaa Liisa Hyssälä. Rahoitus on sovittu hoidettavan siten kuin hankkeen hyväksynyt edellinen hallitus on rahatarpeen määritellyt. Eli kokonaiskustannusarvion 700 miljoonasta eurosta valtio kuittaa puolet ja kunnat toisen puolen. Hyssälän mukaan kuntien valtionosuuksia on tarkoitus tulevina vuosina nostaa, jotta kunnat selviytyvät omasta osuudestaan terveydenhuollon uudistamisessa.
Hyssälä uskoo, että hienosäätöä on odotettavissa niin rahoituksessa kuin sisällössäkin, mutta hanketta viedään eteenpäin myös nykyisen punamulta-aikakauden vallitessa.
- Terveydenhuolto vaatii muutoksia, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Meillähän on erittäin hyvin koulutettu ja osaava terveydenhuoltohenkilöstö. Sen jatko- ja täydennyskoulutuksesta pitää huolehtia aiempaa paremmin. Työnjohtoon ja työnjohdon koulutukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä nykyaikainen terveydenhuoltojärjestelmä ei toimi ilman selkeää johtajuutta. Toivon mukaan onnistuneita toimintatapoja työolojen ja -ilmapiirin parantamiseksi uskaltaudutaan kokeilemaan muuallakin, sanoo Hyssälä.
Olkaa valmiita muutokseen!
Hän korostaakin, ettei esimerkiksi lääkärinpalvelujen saanti ole edes saman kaupungin alueella terveyskeskuksissa välttämättä tasa-arvoista. Pitää pystyä avoimesti ja rehellisesti pohtimaan, mistä johtuu, että yksi terveysasema saa lääkäreitä ja toinen ei.
- Uusi aika edellyttää valmiutta muutoksiin jokaisen ihmisen kohdalla. Ne vastustavat eniten, joilla on eniten etuja menetettävänä, hymähtää Hyssälä 1500-luvun Machiavellia mukaillen.
Hyssälä huomauttaa, ettei ministerin tehtävä ole puuttua työmarkkinoiden toimintaan eikä palkkauskysymyksiin. Palkkaus ja urakehitys ovat kuitenkin hänen mielestään niitä tekijöitä, jotka muokkaavat työpaikan imagoa koulutusmahdollisuuksien ja hyvän työilmapiirin lisäksi.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä korostaa vielä olevansa uuden tehtävänsä opiskelija. Silti muutamia oman maailmankuvansa mukaisia tärkeitä painotuksia hän on hallitusohjelmaan saanut.
- Psykiatrian tuominen perusterveydenhuollon arkeen sekä geriatrian erikoisalan koulutuksen ja osaamisen lisääminen ovat Suomelle tärkeitä haasteita, sanoo Hyssälä.
- Kellojen pitää kilkattaa, jos mielenterveysongelmat ovat suurin syy ennenaikaiseen eläkoitymiseen. Samoin on yhtä huolestuttavaa, että monisairas vanhus ei välttämättä koskaan edes tapaa geriatrian erikoislääkäriä, vaikka sairastaisi vuosikaudet. Nämä epäkohdat eivät edellytä erikoissairaanhoidon painottumista, vaan erikoisosaamisen tuomista nimenomaan perusterveydenhuoltoon! peruspalveluministeri Liisa Hyssälä muistuttaa.
