1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon
Ajan­kohtai­sta

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon

Lopun työajasta lääkärit käyttävät muun muassa reseptien uusimiseen, lausuntoihin ja kokouksiin, selviää THL:n kyselystä.

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon Kuva 1 / 1 Kuva: Sami Perttila

Terveyskeskuslääkäreiden työajasta noin puolet kuluu varsinaiseen potilaiden sairasvastaanottoon, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselystä.

Laajan, terveyskeskuksille teetetyn kyselyn perusteella lääkärit käyttävät lopun työajan reseptien uusimiseen, lausuntoihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon ja neuvolatyöhön. Lisäksi työaikaa kuluu puhelinasiointiin ja kokouksiin.

– Terveyskeskuslääkärin vastuulla on paljon muutakin kuin avosairaanhoito, ja lääkärin näkökulmasta työn monipuolisuus on vetovoimatekijä. Yksittäisen lääkärin vastaanottotyöhön käyttämää aikaa ei voi kovin paljon kasvattaa ilman, että työn vetovoima kärsii, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Anu Niemi.

Niemen mukaan mahdollisen tuhannen uuden lääkärin työpanos pitää tehdä kestävällä tavalla niin, että vastaanotoilla työskentelevien lääkäreiden työnkuvat ovat mahdollisimman monipuoliset.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäreillä on mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Puolet lääkäreistä koulutusvaiheessa

Kyselyn mukaan terveysasemien henkilökunnasta lähes puolet on sairaan- ja terveydenhoitajia. Lääkäreiden osuus on noin 40 prosenttia, ja heistä lähes puolet on lääkärikoulutuksen eri vaiheissa.

Koulutuksen eri vaiheissa olevat lääkärit työskentelevät etenkin suurten järjestäjien terveysasemilla, samassa paikassa lyhimmillään vain joitakin kuukausia.

– Tämä on hoidon jatkuvuuden kannalta erittäin hankalaa ja rassaa sekä potilaita että lääkäreitä, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.

Lue myös

Neljännes terveyskeskuslääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Pienten järjestäjien terveysasemilla ja ulkoistetuilla terveysasemilla valtaosa on yleislääkäreitä, joilla ei ole erikoislääkärikoulutusta.

Niemen mukaan erikoislääkäreitä pitäisi olla enemmän.

– Niissä paikoissa, joissa on niukasti erikoislääkäreitä ja paljon koulutusvaiheessa olevia, erikoislääkärit sekä ohjaavat useita kokemattomia lääkäreitä että hoitavat vaikeimmat potilaat, Niemi toteaa.

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kysely toteutettiin kolmatta kertaa. Kysely lähettiin kaikille Manner-Suomen 133 terveyskeskukselle keväällä 2019. Vastausprosentti oli 99,2 prosenttia.

Korjattu klo 14.35: Otsikossa sana potilasvastaanotto muutettu sairasvastaanotoksi.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kongressissa kotisohvalla

Etä-Suomen Lääketiedetapahtuma raivaa tietä virtuaalikongresseille.

Pääkirjoitus
Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha: Lääkäriliiton kanta jäsenten arvioitavana

Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista, kirjoittavat Kati Myllymäki ja Marjo Parkkila-Harju.

Näkökulma
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on muutakin kuin lisääntymis­lääketieteellinen ongelma

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymään liittyy muutakin ­sairastavuutta kuin ovulaatiohäiriöitä.

Tiedepääkirjoitus
COVID-19-tauti koettelee myös hermostoa

Aivoinfarktiriski COVID-19-taudissa kytkeytyy erityisesti lisääntyneeseen hyytymisaktiivisuuteen.

Työssä
Tutkijan tukipalvelut tehokkaaseen käyttöön

Biostatistikon palveluista katsoi hyötyvänsä kolme neljästä vastanneesta.

Tieteessä
Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen hoito – kysy, kuuntele ja hoida perussairaus

Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin.