1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon
Ajan­kohtai­sta

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon

Lopun työajasta lääkärit käyttävät muun muassa reseptien uusimiseen, lausuntoihin ja kokouksiin, selviää THL:n kyselystä.

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon Kuva 1 / 1 Kuva: Sami Perttila

Terveyskeskuslääkäreiden työajasta noin puolet kuluu varsinaiseen potilaiden sairasvastaanottoon, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselystä.

Laajan, terveyskeskuksille teetetyn kyselyn perusteella lääkärit käyttävät lopun työajan reseptien uusimiseen, lausuntoihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon ja neuvolatyöhön. Lisäksi työaikaa kuluu puhelinasiointiin ja kokouksiin.

– Terveyskeskuslääkärin vastuulla on paljon muutakin kuin avosairaanhoito, ja lääkärin näkökulmasta työn monipuolisuus on vetovoimatekijä. Yksittäisen lääkärin vastaanottotyöhön käyttämää aikaa ei voi kovin paljon kasvattaa ilman, että työn vetovoima kärsii, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Anu Niemi.

Niemen mukaan mahdollisen tuhannen uuden lääkärin työpanos pitää tehdä kestävällä tavalla niin, että vastaanotoilla työskentelevien lääkäreiden työnkuvat ovat mahdollisimman monipuoliset.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäreillä on mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Puolet lääkäreistä koulutusvaiheessa

Kyselyn mukaan terveysasemien henkilökunnasta lähes puolet on sairaan- ja terveydenhoitajia. Lääkäreiden osuus on noin 40 prosenttia, ja heistä lähes puolet on lääkärikoulutuksen eri vaiheissa.

Koulutuksen eri vaiheissa olevat lääkärit työskentelevät etenkin suurten järjestäjien terveysasemilla, samassa paikassa lyhimmillään vain joitakin kuukausia.

– Tämä on hoidon jatkuvuuden kannalta erittäin hankalaa ja rassaa sekä potilaita että lääkäreitä, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.

Lue myös

Neljännes terveyskeskuslääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Pienten järjestäjien terveysasemilla ja ulkoistetuilla terveysasemilla valtaosa on yleislääkäreitä, joilla ei ole erikoislääkärikoulutusta.

Niemen mukaan erikoislääkäreitä pitäisi olla enemmän.

– Niissä paikoissa, joissa on niukasti erikoislääkäreitä ja paljon koulutusvaiheessa olevia, erikoislääkärit sekä ohjaavat useita kokemattomia lääkäreitä että hoitavat vaikeimmat potilaat, Niemi toteaa.

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kysely toteutettiin kolmatta kertaa. Kysely lähettiin kaikille Manner-Suomen 133 terveyskeskukselle keväällä 2019. Vastausprosentti oli 99,2 prosenttia.

Korjattu klo 14.35: Otsikossa sana potilasvastaanotto muutettu sairasvastaanotoksi.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Hallitus antoi perjantaina esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Ajassa
Harjun terveyden toimitusjohtajaksi Petja Orre

Hän aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa.

Ajassa
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista kuollut koronaan

Amnesty International teki analyysin yli 70 maan julkaiseman datan pohjalta.

Tieteessä
Infliksimabin aloitushoidon vaikutus lasten tuleduksellisissa suolistosairauksissa

Infliksimabi laski osalla lapsipotilaista kalprotektiinitasoa jo kahdessa viikossa.

Kolumni
Vapaa kassa, olkaa hyvä!

Suomessa on jo nyt varovaisesti arvioiden tuhansia vapaita aikoja psykoterapiaan, sanoo Janna Rantala.

Työssä
Tilastonurkka – Jäännössekoittuneisuuden juurella

Koronapandemian aikana lääketieteellisistä tutkimuksista on keskusteltu ennennäkemättömän laajalti.