1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon
Ajan­kohtai­sta

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon

Lopun työajasta lääkärit käyttävät muun muassa reseptien uusimiseen, lausuntoihin ja kokouksiin, selviää THL:n kyselystä.

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon Kuva 1 / 1 Kuva: Sami Perttila

Terveyskeskuslääkäreiden työajasta noin puolet kuluu varsinaiseen potilaiden sairasvastaanottoon, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselystä.

Laajan, terveyskeskuksille teetetyn kyselyn perusteella lääkärit käyttävät lopun työajan reseptien uusimiseen, lausuntoihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon ja neuvolatyöhön. Lisäksi työaikaa kuluu puhelinasiointiin ja kokouksiin.

– Terveyskeskuslääkärin vastuulla on paljon muutakin kuin avosairaanhoito, ja lääkärin näkökulmasta työn monipuolisuus on vetovoimatekijä. Yksittäisen lääkärin vastaanottotyöhön käyttämää aikaa ei voi kovin paljon kasvattaa ilman, että työn vetovoima kärsii, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Anu Niemi.

Niemen mukaan mahdollisen tuhannen uuden lääkärin työpanos pitää tehdä kestävällä tavalla niin, että vastaanotoilla työskentelevien lääkäreiden työnkuvat ovat mahdollisimman monipuoliset.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäreillä on mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Puolet lääkäreistä koulutusvaiheessa

Kyselyn mukaan terveysasemien henkilökunnasta lähes puolet on sairaan- ja terveydenhoitajia. Lääkäreiden osuus on noin 40 prosenttia, ja heistä lähes puolet on lääkärikoulutuksen eri vaiheissa.

Koulutuksen eri vaiheissa olevat lääkärit työskentelevät etenkin suurten järjestäjien terveysasemilla, samassa paikassa lyhimmillään vain joitakin kuukausia.

– Tämä on hoidon jatkuvuuden kannalta erittäin hankalaa ja rassaa sekä potilaita että lääkäreitä, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.

Lue myös

Neljännes terveyskeskuslääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Pienten järjestäjien terveysasemilla ja ulkoistetuilla terveysasemilla valtaosa on yleislääkäreitä, joilla ei ole erikoislääkärikoulutusta.

Niemen mukaan erikoislääkäreitä pitäisi olla enemmän.

– Niissä paikoissa, joissa on niukasti erikoislääkäreitä ja paljon koulutusvaiheessa olevia, erikoislääkärit sekä ohjaavat useita kokemattomia lääkäreitä että hoitavat vaikeimmat potilaat, Niemi toteaa.

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kysely toteutettiin kolmatta kertaa. Kysely lähettiin kaikille Manner-Suomen 133 terveyskeskukselle keväällä 2019. Vastausprosentti oli 99,2 prosenttia.

Korjattu klo 14.35: Otsikossa sana potilasvastaanotto muutettu sairasvastaanotoksi.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Koronatilanne on erittäin vakava"

Alle puolet tartuntojen lähteistä voidaan tällä hetkellä jäljittää.

Ajassa
Vuoden yleislääkäriksi valittiin Marita Räsänen

Suomen yleislääkärit GPF ry palkitsee vuosittain Vuoden yleislääkärin, jota kollegat ovat ehdottaneet.

Ajassa
”Kevään koronatilanne toistuu muutamassa viikossa”

Olemme seuraavien 4–6 viikon aikana varmaankin samassa tai ehkä pahemmassa tilanteessa kuin keväällä, arvioi toimialajohtaja, professori Ville Pettilä HUS:sta.

Kolumni
Hoitosuhteet vankipotilaiden kanssa

Tärkeää on ollut yhteisön kyky monen eri ­tason keskusteluun, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Ajassa
Toisiolaki torppasi tutkimusta

Toisiolain piti helpottaa rekisteritutkimusta, mutta nyt jopa potilasturvallisuus voi olla uhattuna.

Pääkirjoitus
Virtuaaliset Lääkäripäivät – etänä lähelläsi

Lääkäripäivien 2021 teema on Terve vai sairas?