1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon
Ajan­kohtai­sta

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon

Lopun työajasta lääkärit käyttävät muun muassa reseptien uusimiseen, lausuntoihin ja kokouksiin, selviää THL:n kyselystä.

Terveyskeskuslääkärin työajasta puolet kuluu muuhun kuin sairasvastaanottoon Kuva 1 / 1 Kuva: Sami Perttila

Terveyskeskuslääkäreiden työajasta noin puolet kuluu varsinaiseen potilaiden sairasvastaanottoon, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselystä.

Laajan, terveyskeskuksille teetetyn kyselyn perusteella lääkärit käyttävät lopun työajan reseptien uusimiseen, lausuntoihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon ja neuvolatyöhön. Lisäksi työaikaa kuluu puhelinasiointiin ja kokouksiin.

– Terveyskeskuslääkärin vastuulla on paljon muutakin kuin avosairaanhoito, ja lääkärin näkökulmasta työn monipuolisuus on vetovoimatekijä. Yksittäisen lääkärin vastaanottotyöhön käyttämää aikaa ei voi kovin paljon kasvattaa ilman, että työn vetovoima kärsii, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Anu Niemi.

Niemen mukaan mahdollisen tuhannen uuden lääkärin työpanos pitää tehdä kestävällä tavalla niin, että vastaanotoilla työskentelevien lääkäreiden työnkuvat ovat mahdollisimman monipuoliset.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäreillä on mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Puolet lääkäreistä koulutusvaiheessa

Kyselyn mukaan terveysasemien henkilökunnasta lähes puolet on sairaan- ja terveydenhoitajia. Lääkäreiden osuus on noin 40 prosenttia, ja heistä lähes puolet on lääkärikoulutuksen eri vaiheissa.

Koulutuksen eri vaiheissa olevat lääkärit työskentelevät etenkin suurten järjestäjien terveysasemilla, samassa paikassa lyhimmillään vain joitakin kuukausia.

– Tämä on hoidon jatkuvuuden kannalta erittäin hankalaa ja rassaa sekä potilaita että lääkäreitä, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.

Lue myös

Neljännes terveyskeskuslääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Pienten järjestäjien terveysasemilla ja ulkoistetuilla terveysasemilla valtaosa on yleislääkäreitä, joilla ei ole erikoislääkärikoulutusta.

Niemen mukaan erikoislääkäreitä pitäisi olla enemmän.

– Niissä paikoissa, joissa on niukasti erikoislääkäreitä ja paljon koulutusvaiheessa olevia, erikoislääkärit sekä ohjaavat useita kokemattomia lääkäreitä että hoitavat vaikeimmat potilaat, Niemi toteaa.

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kysely toteutettiin kolmatta kertaa. Kysely lähettiin kaikille Manner-Suomen 133 terveyskeskukselle keväällä 2019. Vastausprosentti oli 99,2 prosenttia.

Korjattu klo 14.35: Otsikossa sana potilasvastaanotto muutettu sairasvastaanotoksi.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Ennenaikainen adrenarke yleisempi tytöillä kuin pojilla

Ero sukupuolten välillä johtuu todennäköisesti tyttöjen suuremmasta kehon rasvapitoisuudesta ja tehokkaammasta miessukupuolihormonien esiasteiden muuntumisesta kohdekudoksissa vaikuttaviksi miessukupuolihormoneiksi.

Ajassa
Syövän hoitotulokset parantuivat Pohjoismaissa

Elossaololuvut etenkin rintasyövässä ja eturauhassyövässä ovat Suomessa Pohjoismaiden parhaimpia.

Ajassa
HIV-lääkitysrepertuaariin on tulossa pitkävaikutteinen pistos

HUS:n infektiolääkäri Jussi Sutinen kuvaa lääkettä hyväksi lisäksi valikoimaan.

Tieteessä
Yksikin kysymys kertoo potilaan pärjäämisestä

Potilaan pärjäämisen tunnetta mittaavan PEI-mittarin osuvuus suomalaisessa terveyskeskusympäristössä on hyvä, ilmeni Elina Tolvasen väitöstutkimuksessa.

Tieteessä
Kuolleisuus väheni 15 prosenttia, kun ensihoitolääkäri osallistui vakavan aivovamman ensihoitoon

Väitöskirjan tehneen Toni Pakkasen mukaan ensihoitolääkärien antamalla hoidolla on myös merkittävä myönteinen kustannusvaikutus yhteiskunnalle.

Tieteessä
Endometrioosista laaja rekisteritutkimus

Tutkimuksen kohteena on 50 000 potilasta, kirjoittaa Yliopisto-lehti.