Terveysongelmia Karjalassa
Kuluvan vuoden aikana kurkkumätään sairastuneitten määrät ovat vähentyneet Karjalassa, mutta vielä en voida taata, että kehitys jatkuisi yhtä suotuisana, kertoo varaylilääkäri Vladimir Derebjanski Karjalan tasavallan terveydenhuollon- ja epidemiologian keskuksesta. Kurkkumätään sairastuneitten määrä peräti nelinkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Sairastuneita oli 530, joista kymmenen kuoli. Sairastumistapauksia tutkittaessa löydettiin liki saman verran bakteerinkantajia, mutta heitä voi todellisuudessa olla huomattavasti enemmän, arvelee Derebjanski. Kurkkumätäepidemia käynnistyi hänen mukaansa, koska lastenlääkärit lopettivat rokotukset, joista arveltiin olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Tehostetut rokotukset aloitettiin vuonna 1959, ja varsin pian tauti saatiin lähes kokonaan taltutettua yli kolmen vuosikymmenen ajaksi, kertoo Derebjanski.
Pääasiassa huonosta juomavedestä johtuvia vatsatauteja on Karjalassa kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin Venäjällä. Sairastuneita oli viime vuonna 100 000 asukasta kohti 333. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 41 prosenttia. Muurmannin alueella tilanne oli lähes yhtä huono, kasvua yli 35 prosenttia. Koko Venäjällä kirjattiin vatsatautien määrän kasvuvauhdiksi 17,4 prosenttia. Varaylilääkäri Derebjanski pitää lukuja suurina erityisesti pohjoisten alueitten osalta, ja myös siksi, että ne edustavat vain jäävuoren huippua. Hän arvelee kymmenestä sairastuneesta vain yhden kääntyvän lääkärin puoleen. Ala-arvoisen juomaveden aiheuttamiin vatsatauteihin sairastutaan erityisesti maaseudulla ja pienimmissä taajamissa. Sen sijaan matkailijoitten ei ole syytä olla erityisen huolestuneita, sillä suurten kaupunkien, erityisesti Petroskoin, vesijohtovedet ovat laadultaan hyviä. Bakteorologisesti vesi on hyvää, vaikka väriltään ja hajultaan se ei ole aina verrattavissa lähdeveteen, sanoo Derebjanski. Petroskoilaiset noutavat juomavesiään myös kymmenistä kaupungin alueella sijaitsevista lähteistä, joista suurin osa on tutkijoitten mukaan vielä puhtaita.
Salmonellasta on kehittynyt Karjalassa pysyvä ja vaikeasti pois kitkettävä vitsaus. Viime vuonna sairastuneita oli 100 000 asukasta kohti 170, edellisvuonna 134. Luvut ovat kaksi kertaa korkeammat kuin Venäjällä keskimäärin. Salmonella on runsasta myös Pietarissa ja erityisesti sen ympäristössä. Salmonellaa aiheuttavat lähinnä kananmunat, munatuotteet ja kananliha, mutta myös pastöroimaton maito. Viime vuonna Karjalan tasavallassa tutkituista kananmunista ja munatuotteista peräti 16,6 prosentissa oli salmonellabakteeri. Edellisvuonna vastaava luku oli vain 3,9 prosenttia.
Myös keltataudit ovat osoittautuneet Karjalassa ongelmaksi. Viime vuonna keltatauteihin sai- rastui 1 217 tasavallan asukasta eli 100 000 kohti oli runsaat 153 sairastunutta. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 22 prosenttia. Keltataudit leviävät mm. verensiirtojen yhteydessä. Salametsästyksestä johtuvat erilaiset vatsainfektiot ovat Karjalan tasavallan tautitilastojen erikoisuuksia. Myös trikiinien saastuttama karhun ja villisian liha aiheuttaa sairastumisia. (STT)
