• Mari Heikkilä

Tiedevilpistä on vasta epäily

Vielä on liian varhaista sanoa, onko Matej Orešičin ryhmän tutkimustuloksia vääristelty.

Tiedevilpistä on vasta epäily Kuva 1 / 1

VTT:n entisen tutkimusprofessorin Matej Orešičin tiedevilppiepäily koskettaa monia Suomen eturivin diabetestutkijoita. Monet ovat tehneet yhteistyötä hänen kanssaan.

Helsingin yliopiston lastentautien professori Mikael Knip on yksi Helsingin Sanomien jutussa vilpilliseksi väitetyn artikkelin kirjoittajista. Hän pitää tilannetta ikävänä.

– Tutkimuksen sisältöä ei ollut ymmärretty, ja kuva oli irrotettu asiayhteydestä. Jutusta sai kuvan, että Orešič on syyllistynyt vilppiin, vaikka kyse on vasta epäilystä.

Knip kertoo, että JEM-lehdessä julkaistun artikkelin keskeiset löydökset on myöhemmin varmistettu riippumattomissa tutkimuksissa. Tulosten paikkansapitävyyttä ja merkityksellisyyttä ei ole missään vaiheessa epäilty.

Toisaalta Knip ei ole useamman vuoden yhteistyön aikana havainnut merkkejä vilpistä, vaikka on keskustellut myös Orešičin ryhmän jäsenten kanssa.

– Sain käsityksen, että ryhmän sisällä oli jännitteitä ja osa tutkijoista koki tulleensa väärin kohdelluiksi. Tällaiset ongelmat eivät kuitenkaan edusta tieteellistä vilppiä. Toisaalta tiedän, että osa entisistä ryhmän tutkijoista työskentelee tälläkin hetkellä Orešičin ryhmässä Tanskassa.

Myös professori Matti Uusitupa muistuttaa, ettei tieteellistä vilppiä ole todistettu. Uusituvalla on Orešičin kanssa muutama yhteisjulkaisu.

– Diabetespiirit ovat pienet. Usealla eturivin tutkijalla on ollut yhteistyötä hänen kanssaan.

Yksi tutkimus ei koskaan riitä

Helsingin Sanomien jutussa esiintynyt yliopiston emerituskansleri Kari Raivio kertoo, että hänen kritiikkinsä koskee VTT:n menettelytapaa. Itse tutkimuksen luotettavuuteen hän ei ota kantaa, eikä häneltä ole sitä pyydettykään.

– VTT on ilmoittanut, että aikoo nyt tutkia asiaa uudelleen. Toivottavasti selvitys tehdään nyt sillä tavoin kuin tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet edellyttävät. Näin ei ole aiemmin tehty.

Tapauksesta herää kysymys, onko koko suomalaisen diabetestutkimuksen maine vaarassa. Raivio ei usko niin.

– Kyse on harvinaisesta yksittäistapauksesta, joka edustaa häviävän pientä murto-osaa koko tutkimuskentästä. Diabetestutkimus on Suomessa laajaa ja korkeatasoista.

Raivio muistuttaa, että tieteessä yksittäisen tutkimuslöydöksen merkitys on joka tapauksessa aina melko vähäinen. Tiede etenee aina eri puolilta tulevien tutkimusten yhteisvaikutuksesta.

– Mikä tahansa yksittäinen tutkimuslöydös vaatii joka tapauksessa vahvistusta muulta tiedeyhteisöltä ennen kuin se voidaan ottaa vakavasti. Jää siis nähtäväksi, onko tämä tieto paikkansapitävää vai ei. Se ei selviä VTT:n tutkimuksista eikä ryhmän omista väittämistä, vaan muun tiedeyhteisön työstä, joka vahvistaa tai kumoaa tutkimustulokset.

Matti Uusitupa ei usko, että tapauksella on vaikutusta diabetestutkimuksen maineeseen tai rahoitukseen jatkossa.

– Negatiivinen julkisuus ei tietenkään edesauta tieteellisen tutkimuksen asemaa, mutta olen vakuuttunut siitä, ettei sillä ole yleisempää merkitystä tutkimustyön tukemiseen.

Kuva: PantherMedia

Lisää aiheesta

Diabeteksen luokittelua on aihetta muuttaa
Joka kolmas lääkäri tekee tutkimusta
Hyöty irti hoitosuunnitelmasta

Kirjoittajat
Mari Heikkilä

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.