1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tiedeyhteisö epäilee yhä ­Suomen ­narkolepsiaa
Ajan­kohtai­sta

Tiedeyhteisö epäilee yhä ­Suomen ­narkolepsiaa

Lancet palautti äskettäin suomalaistutkijoille artikkelin, jossa pyrittiin osoittamaan kausaliteetti narkolepsian ja Pandemrix-rokotteen välillä. Selittävää mekanismia ei tunneta ja aiheeseen vaikuttaa tieteellinen bias, Lancetista todettiin.

Tiedeyhteisö  epäilee yhä ­Suomen ­narkolepsiaa Kuva 1 / 1
Euroopan lääkevirasto (EMA) totesi heinäkuussa Suomen ja Ruotsin narkolepsia­tutkimukset hyvin tehdyiksi ja rajoitti niiden perusteella Pandemrix-rokotteen käyttöä alle 20-vuotiailla. Kansain­välinen tiedeyhteisö kuitenkin epäilee yhä ­suomalaisten ja ruotsalaisten havaintoja sika­influenssarokotteen ja narkolepsian ­yhteydestä. Konkreettisesti tämän ovat havainneet suomalaistutkijat, jotka ­yrittävät saada arvostettuihin ulkomaisiin lääketieteen lehtiin julki tieteellisiä artikkeleitaan aiheesta.

Äskettäin mm. Lancet palautti tutkijoille artikkelin, jossa pyrittiin osoittamaan kausaliteetti. ”Yksityiskohtaisen ja pitkän keskustelun jälkeen tieteellinen toimitus katsoi parhaaksi hylätä kaksi narkolepsia-artikkelianne, koska selittävää mekanismia ei tunneta…”, ilmoitettiin suomalais­tutkijoille. Toisena hylkäysperusteena oli tieteellinen bias eli vääristymä, joka liittyy narkolepsian saamaan valtavaan ­julkisuuteen. Sen ajatellaan ehkä ­synnyttäneen ylidiagnosointia.

– Näitä samoja seikkoja on esitetty aiemmin myös EMA:n järjestämissä asiantuntijakokouksissa, kertoo rokotusten ja immuunisuojan osaston johtaja Terhi Kilpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suomalaistutkijat vetosivat Lancetin pää­toimittajaan, jotta hän pyörtäisi ­toimituskunnan hylkäyspäätöksen, mutta turhaan. Perusteluina oli, että lehdellä on arvioitavana sen lukijakuntaa paljon ­kiinnostavampia käsikirjoituksia.

Pyrkimyksiä saattaa suomalaisten havainnot myös kansainvälisen tiede­yhteisön tietoon ei silti lopeteta, vaan artikkelien tarjoamista jatketaan. Kilven mukaan tyrmäykset eivät myöskään ­horjuta suomalaistutkijoiden käsitystä kausaliteetista.

Ulla Järvi
kuva: PantherMedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.