Tiedonpuute vaikeuttaa päihdepalveluihin ohjaamista ja pääsyä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät eivät välttämättä tiedä paljonkaan päihdepalveluista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa ei aina tiedetä, mitä päihdepalveluissa tapahtuu, eivätkä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto välttämättä tunne toistensa toimintaa. Lisäksi tietojärjestelmien erillisyys vaikeuttavat asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä.
Tällaisia ongelmia havaittiin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n teettämässä selvityksessä.
– Asiakkaan pitäisi saada riittävästi tietoa esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä erilaisista päihdepalveluista. Miten häntä voi ohjata eteenpäin, jos ei itsekään oikein tunne alueen palveluita, kysyy selvityksen tehnyt Heidi Poikonen EHYT ry:n tiedotteen mukaan. Poikonen on tutkija Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.
Poikonen painottaa, ettei asiakas voi tehdä valintoja ja päätöksiä, mikäli hänellä ei ole riittävästi faktatietoa. Hän tarvitsee myös tietoa päätösten seurauksista.
Palvelujen pitäisi toimia myös muutosvaiheissa
Selvitykseen oli valittu järjestämistavoiltaan ja olosuhteiltaan erilaisia alueita ympäri Suomen. Selvityksessä mukana olleilla alueilla oli myös suuria vaihteluja internet-sivujen tietojen käytettävyydessä. Selityksenä puutteille olivat keskeneräisyys ja esimerkiksi organisaatiomuutokset ja muut uudistukset.
Uudistusten takana on yleensä hallinnon tehostaminen ja sitä kautta asiakkaan palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen. Selvityksessä todetaan, ettei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös muutosvaiheella on omat vaikutuksensa. Sen aikana voi tapahtua ei-toivottuja vaikutuksia, kuten palvelujen piiristä putoamista tai saavutettavuuteen liittyviä ongelmia.
Sote-uudistuksen odottelu vaikuttaa omalta osaltaan keskeneräisyyteen. Selvityksen mukaan monet tahot vaikuttavat odottelevan, mitä tuleman pitää ja tästä johtuen järjestelmä voi olla epäsuotuisassa keskeneräisessä tai muutoin asiakkaan kannalta epätyydyttävässä tilassa.
Selvityksen tavoitteena oli selvittää sitä, miten hyvin peruspalveluissa tunnetaan alueen päihdepalveluita ja asiakkaan oikeusturvaa sekä oikeudellista asemaa.
kuva: Fotolia
