Lehti 50-52: Ajan­kohtai­sta 50-52/2014 vsk 69 s. 3424 - 3427

Tietosuoja tuntuu hankaloittavan hoitoa

Lääkärin työssä tulee eteen tilanteita, joissa tietosuojavaatimukset tuntuvat hidastavan hoitoa tai jopa vaarantavan potilasturvallisuutta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio vastaa lääkärien kysymyksiin.

Maria van der Meer

Kesätyössä terveyskeskuksessa oli mielenkiintoinen potilastapaus, josta jäi mietityttämään, oliko diagnoosini oikea. Voinko joululomalla työskennellessäni katsoa saman potilaan jatkohoitotietoja oppimistarkoituksessa? Missä menee raja?

- Tiettyä aikarajaa ei ole määritetty, mutta tietojen käyttötarkoituksen pitää olla laillinen. Potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien myöntäjällä tulee olla toimintaohjeet käyttäjille. Silloin jokaisella käyttäjällä on tiedossa, kuka voi katsoa potilastietoja.

Miksi terveydenhuollossa pitää käyttää runsaasti työaikaa suostumuksen pyytämiseen? Valtaosa sallii tietojensa näkyvyyden. Olisi helpompi toimia niin, että potilaan pitäisi erikseen kieltää joidenkin tietojen näkeminen, eikä niin, että hänen pitää erikseen sallia.

- Tämä perustuu lainsäädäntöön, mutta en ole siihen tyytyväinen. Potilaalta pitäisi pyytää suostumus silloin, kun tietoa luovutetaan sivullisille. Nythän suostumusta tarvitaan, kun tietoa luovutetaan hoitoon osallistuville.

- Toivon, että tämä oikaistaan laissa. Sote-uudistuskin helpottanee tilannetta. Kun alueelliset järjestelmät laajenevat, tietoja käytetään enemmän järjestelmän sisällä ja tietojen luovuttamisen tarve vähenee.

- Rajaa tietojen luovuttamiseen sivullisille tulee kunnioittaa. Tietojen luovutukseen poliisille, vakuutusyhtiöille, työnantajille ja muille tahoille tarvitaan suostumusta tai lainsäännöstä.

Miksi mielenterveys- tai päihdetiedot voivat olla piilossa lääkäriltä? Näin muun muassa kriittiset lääkitystiedot tai päihdeongelma saattavat jäädä piiloon. Miten sen perusteella voi suunnitella turvallista hoitoa?

- Tässä ei ole kyse tietosuoja-asioista, vaan historiallisesta kehityksestä. Tietosuojalain mukaan kaikki terveystiedot ovat arkaluonteisia, olivatpa ne mielenterveyteen tai somaattiseen terveyteen liittyviä.

- Kun ajatellaan ihmisen oikeutta vaikuttaa, tulee vastaan tilanteita, joissa potilas ei ymmärrä, miksi esimerkiksi nilkan nyrjähtämistapauksessa tarvittaisiin mielenterveyteen liittyvää tietoa.

- Nämäkin teemat muuttuvat. Aikoinaan tietosuojalainsäädäntöä valmisteltaessa arkaluonteisimmiksi koettiin kyselyn mukaan sukupuolitaudit, nyt sen ovat korvanneet mielenterveysongelmat.

Miksi puhelinnumeron ilmoittamista lähetteessä ei katsota riittäväksi suostumukseksi tekstiviestimuistutuksen lähettämiseen potilaalle? Tämä toisi tehokkuutta poliklinikan toimintaan.

- Jos vedotaan suostumuksen olemassaoloon, pitää näyttää toteen, että suostumus on olemassa eli potilaalle on kerrottu, mihin puhelinnumeroa käytetään.

- Tärkeintä on sopia etukäteen yhteydenpitotavoista. Esimerkiksi lentoyhtiö kysyy, haluanko tulostaa itse lippuni vai toivonko sen tekstiviestinä. Järjestelmä pitää rakentaa niin, ettei jokaisen lääkärin tarvitse vuorollaan pohtia, miksi asia on näin, vaan sen tulee tapahtua ohjatusti.

- Puhelinnumerokin voi olla jatkossa historiaa ja se voi korvautua esimerkiksi WhatsApp-sovelluksen kaltaisilla pikaviestimillä. Organisaatioissa on tärkeintä miettiä, miten palvelutapahtuma järjestetään tarkoituksenmukaisesti.

Potilaallani on alkava muistisairaus ja toiminnanohjauksen ongelmia. Hänen työnsä edellyttää tarkkuutta ja koneiden käsittelyä, mikä aiheuttaa potentiaalisen vaaran myös muille. Potilas kieltää tietojensa luovutuksen työterveyshuoltoon. Onko tällainen tietosuoja järkevää?

- Työnantaja voi eri perustein vaatia työntekijää toimittamaan selvityksen työkyvystään. Jos on kyse työkyvyn arvioinnista ja henkilö todetaan työkyvyttömäksi, siitä voi ilmoittaa.

- Pohjimmiltaan kyse on myös siitä, tulevatko potilaat vaivojensa kanssa lääkärille vai jättävätkö tulematta työpaikkansa menettämisen pelossa.

Tietosuojavaltuutettu:
Hankaluudet ovat usein tietotekniikkaongelmia

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei koe olevansa vastapuolella, kun vastassa ovat lääkärit ja tavoite hyvästä hoidosta sekä potilasturvallisuudesta.

- Olemme tietosuojan kannalta samassa veneessä. Valitettavasti hoitoprosessi ja informaatioprosessi ovat Suomessa erkaantuneet ja ne pitäisi saada taas lähemmäksi toisiaan.

Tietosuoja on luottamuksellisen hoitosuhteen edellytys, ja tähän lääkäreillä on monituhatvuotinen perinne.

- Ongelmia tuo byrokratia ja se, että terveydenhuollossa on yli 4 000 erilaista tietojärjestelmää, jotka eivät kommunikoi keskenään. Silloin on selvää, ettei tieto kulje toivotusti.

Ohjaus ja valvonta puuttuvat

Aarnio painottaa, että tietosuojaongelmina pidetyt hankaluudet ovat usein tietojärjestelmiin tai organisaation toimintaan liittyviä.

- Tietosuojadirektiivissä muistutetaan, että tietosuojajärjestelmät on tehty palvelemaan ihmistä. Ihmisen ei pitäisi alistua koneen vallalle.

Aarnio listaa ongelmakohtia.

- Järjestelmät ovat kankeita, niitä ei osata käyttää ja lääkärien työaikaa kuluu tietojärjestelmien pyörittämiseen. Kokonaisvaltainen valvonta ja ohjaus puuttuvat.

Aarnion mukaan tietosuojakeskustelussa haukutaan usein väärää puuta. Tietosuojalaki ei määritä salassapitoa, vaan sen tekevät potilaslaki ja julkisuuslaki.

- Salassapitosäännökset ovat sellaisia, jotka eduskunta on lakia säätäessä parhaaksi nähnyt. Ne liittyvät paljon organisaatiorakenteisiin, kun niiden tehtävänä olisi suojata luottamussuhdetta sivullisilta.

Aarnio korostaa terveydenhuoltolain uudistuksen helpottaneen tiedonkulkua. Hän näkee Kanta-järjestelmän ja valtakunnallisen potilastiedon arkiston korjaavan puutteita.

Lääkärin asema ei ole kadehdittava

Aarnio pitää lääkärin asemaa vaativana ja nostaa tästä esimerkiksi kaksi uutista lokakuulta.

Helsingissä iäkäs mies ajoi kuolonkolarin ajettuaan ramppia väärään suuntaan. Onnettomuudessa kuolleen toisen autoilijan omaiset vaativat turmakuljettajan ajoterveyttä tutkinutta lääkäriä oikeuteen.

Utsjoella väkivaltarikostaustainen mies puolestaan sijoitettiin asumaan nuorten asuntolaan, ja hän surmasi lukiolaisnuorukaisen.

- Poliisi tiesi puukottajan taustasta, mutta päätti olla ilmoittamatta asiasta. Reaktiot erosivat voimakkaasti. Lääkäriä vaadittiin vastuuseen, kun taas poliisia ei pidetty syyllisenä, vaan moitteet kohdistettiin lainsäädäntöön, Aarnio huomauttaa.

- En ole kateellinen siitä, missä olosuhteissa lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat toimimaan.

Lue myös

Hän peräänkuuluttaakin lisää ohjausta. Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää yhteistyössä THL:n kanssa parhaita käytäntöjä ja niiden levittämistä terveydenhuollossa.

- Kenenkään lääkärin ei tulisi joutua miettimään pulmallisia tilanteita yksin, vaan työnantajalta tulee olla selkeät ohjeet. Sitä edellytetään laissakin.

Lakimiesneuvontaan tulee kysymyksiä päivittäin

Lääkäriliiton lakimiesneuvonnassa tietosuojaa koskevat kysymykset ovat tuttuja.

- Lääkärin työssä tulee eteen tilanteita, joissa pitää punnita yksilön oikeuksia ja salassapitosäännöksiä sekä toisaalta hyvää hoitoa ja turvallisuutta. Samalla ihmiset ovat yhä tietoisempia tietosuojaan liittyvistä oikeuksistaan, Lääkäriliiton lakimies Mia Lehmusvaara kuvaa.

Opiskelijoita ja uran alkuvaiheessa olevia kiinnostaa esimerkiksi se, millä ehdoin potilaan tietoja voi katsoa jälkikäteen.

Vakioaiheena yhteydenotoissa on todistajana toimiminen oikeudessa. Myös poliisin esitutkintavaiheessa lähettämät tietopyynnöt mietityttävät.

- Poliisin tietopyynnön pitäisi olla tarkasti yksilöity. Esitutkintavaiheessa on mahdollista luovuttaa tietoja pyynnöstä, jos epäillyn rikoksen rangaistusvaatimus olisi yli kuusi vuotta vankeutta, Lehmusvaara kertoo.

Tietosuojakysymyksiä nousee myös potilaan kuoleman jälkeen syntyvissä testamentti- ja perintöriidoissa tai tilanteissa, joissa omaiset epäilevät hoitovirhettä. Lähtökohta on, että vainajankin potilastiedot ovat salaisia ja niiden luovutusta tulee edeltää tietopyyntö.

Työterveyslääkärit ovat aktiivisimpia

Tietosuojaan liittyvistä ongelmista ottavat yhteyttä erikoisaloista useimmin työterveyslääkärit.

- Työnantajalle ei voi kertoa potilastietoja, vaikka osa työnantajista tarjoaakin laajat työterveyspalvelut, joiden piirissä voi tulla esiin monenlaisia terveysongelmia.

Lääkärin asema potilaan ja työnantajan välissä ei ole helppo.

- Tilanteet voivat olla erittäin haastavia. Esimerkkinä on tilanne, jossa työ vaatii turvallisuussyistä erityistä tarkkuutta, ja vastaanotolla lääkäri saakin tiedon potilaan mielenterveys- tai päihdeongelmista, Lehmusvaara kuvaa.

Hän suositteleekin aina tarvittaessa ottamaan yhteyttä lakimiesneuvontaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030