Tuoreet suomalaistutkimukset kumoavat uskomuksia: Vastoinkäymiset ja masennus eivät lisää rintasyöpäriskiä
Koettu stressi tai ahdistuneisuustaipumus eivät lisää rintasyövän vaaraa, vaikka sellainen käsitys elää sitkeänä. Nyt kansainväliset selvitykset ovat saaneet vahvistusta Suomessa tehdyistä laajoista seurantatutkimuksista.
Molemmat ovat uusia, terveyspsykologian dosentti Arja R. Aron johtama tutkimus on vielä julkaisematon, mutta esiteltiin elokuussa käyttäytymislääketieteen kokouksessa Helsingissä. Professori Markku Koskenvuon johtaman kaksostutkimuksen tulokset julkaistiin aiemmin tänä vuonna. Ne ovat osa Kirsi Lillbergin väitöskirjatyötä.
Aro toteaa: - Näissä aineistoissa on pystytty tutkimaan, miten persoonallisuustekijät, kuten neuroottisuus, ahdistumistaipumus ja koettu stressi ennustavat rintasyövän ilmaantuvuutta vuosien kuluttua.
Kaksostutkimuksessa yli 12 000 naista osallistui psykologisiin kokeisiin 1970-luvulla ja uudelleen 1980-luvun alussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen tässä ryhmässä oli todettu noin 250 rintasyöpätapausta. Yhteyttä persoonallisuustekijöiden ja rintasyövän välillä ei voitu osoittaa.
Vielä julkaisematon suomalaistutkimus toteutettiin Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Syöpärekisterin yhteishankkeena. Sen aikana seurattiin neljästä kuuteen vuotta 11 000:tta, noin 50-vuotiasta naista jotka kutsuttiin mammografiaseulontaan 1990-luvun alussa. Seuranta-aikana ilmeni lähes 280 rintasyöpätapausta. - Ennen seulontaa mitattu masennus, ahdistumistaipumus tai selviytymisstrategiat eivät olleet yhteydessä rintasyövän ilmaantumiseen, toteaa Aro.
Liikunta vähentää rintasyöpäriskiä
Rintasyövän syitä ei täysin tunneta. Riski suurenee iän myötä. Myös hormonaalisilla tekijöillä on vaikutusta taudin syntyyn. Kuukautisten varhainen alkaminen ja myöhään alkavat vaihdevuodet lisäävät riskiä. Ehkäisytablettien käyttö ei näytä altistavan rintasyövälle, mutta vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisää sairauden mahdollisuutta jonkin verran.
- Yli puolella rintasyöpään sairastuneista naisista ei ole taustalla mitään tunnettua rintasyövän riskitekijää, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, lääkintöneuvos Liisa Elovainio. Esimerkiksi periytyvä rintasyöpäalttius on kyseessä vain 5-10 prosentissa tapauksista.
- Ylipaino, vähäinen liikunta sekä runsas alkoholin käyttö näyttävät lisäävän sairastumisriskiä.
Viime vuosikymmenestä lähtien on julkaistu katsauksia rintasyövän ja psyykkisten tekijöiden yhteyksistä. Tulokset eivät ole johdonmukaisia. Butowin johtama kaikkiaan 17 tutkimuksen katsaus päätyi johtopäätökseen, että psyykkisistä tekijöistä ainoastaan (yli)järkiperäinen tapa suhtautua asioihin olisi hyvin heikosti yhteydessä rintasyövän ilmaantuvuuteen.
On esitetty viitteitä, että pitkään jatkunut masennus saattaisi altistaa rintasyövälle. Toisaalta on vaikea sulkea pois sitä mahdollisuutta, että masentuneisuus vaikuttaa elämäntapoihin. Se voi vähentää liikuntaa ja muuttaa ruokavaliota.
- Mahdollinen linkki masennuksesta tautiprosessiin kulkee todennäköisesti hormonaalisten ja immunologisten tekijöiden kautta, pohtii Aro.
Ennuste paranee
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus Suomessa. Sitä potee joka kymmenes suomalaisnainen. Vuonna 1999 Suomessa 3 578 naista sai rintasyövän ja siihen kuoli 848 naista. Rintasyöpää voi esiintyä myös miehillä. Vuonna 1999 Suomessa rintasyöpää sairasti 14 ja siihen kuoli kolme miestä.
Vaikka rintasyöpä yleistyy edelleen sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa, hoitoennuste paranee jatkuvasti. Jo 84 prosenttia suomalaisnaisista toipuu varhaisen toteamisen ja hoidon tehostumisen ansiosta.
- Psyykkiset tekijät eivät näytä olevan rintasyövän synnyn taustalla. Kuitenkin on todennäköistä, että niillä on merkitystä jo puhjenneen syövän hoidossa. - Läheisten, muiden potilaiden ja hoitojärjestelmän tuki, optimistinen elämänasenne, rohkeus ja terveelliset elämäntavat edesauttavat sekä mielen että kehon kunnon säilymistä, luettelee Aro.
