Turun yliopisto jalkautuu maakuntaan Varsinais-Suomessa alkamassa uudenlainen täydennyskoulutus
Turun yliopistossa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on käynnistetty lääkärien uudenlainen täydennyskoulutushanke. Päämääränä on koulutusjärjestelmä, joka ottaa huomioon erityisesti perusterveydenhuollon seudulliset tarpeet.
Koska Loimaan seudulla saatetaan kaivata aivan erilaista koulutusta kuin Turussa tai saaristokunnissa, koulutuskin räätälöitäisiin seutukunnittain. Välittäjäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehittämään ryhtyy yliopisto.
- Tarkoitus on tehdä sellaista koulutusta kuin kukin seutukunta haluaa, kertoo hanketta koordinoiva Turun yliopiston lastentautiopin professori Jussi Mertsola.
Koulutustilaisuuksia ei järjestetä luentokoulutuksena, vaan ongelmalähtöisesti pienryhmissä ja mukana olevien asiantuntijoiden kanssa keskustellen.
Koulutuksen on tarkoitus alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Kevääksi suunnitellaan koulutusta mm. lasten oppimis- ja käytöshäiriöistä.
- Jokaisella seutukunnalla on omat erityispiirteensä. Saman problematiikan käsittely ja hoitoketju on ihan erilainen siitä riippuen, missä ollaan. On aivan eri asia hoitaa esimerkiksi oppimishäiriö Turun kaupungissa kuin maaseututerveyskeskuksessa, Mertsola huomauttaa.
Oppimis- ja käytöshäiriöiden lisäksi suunnitteilla on myös kurssi radiologisesta diagnostiikasta ja kurssi työnimellä HIV-potilas terveyskeskuksessa.
Lääkärien lisäksi täydennyskoulutusta voidaan suunnata usealle ammattiryhmälle kerrallaan.
Koulutuksessa on mahdollista hyödyntää myös Internetiä. Lääketieteellisen tiedekunnan ja Turun yliopiston opetusteknologiayksikön kehittämässä Medica-portaalissa on jo ollut ensimmäisiä kursseja. Medica (www.medica.utu.fi) on tarkoitettu sekä perusopetukseen että jatko- ja täydennyskoulutukseen.
Medican nettikurssilla esimerkiksi 20 opiskelijaa ja tutor käsittelevät ja ratkovat ryhmissä potilastapauksia tietystä aihepiiristä.
- Tarkoitus on stimuloida osallistujat itse pohtimaan, keskustelemaan asioista keskenään ja antamaan toisilleen vinkkejä, mistä ongelmanratkaisuun löytyy tietoja, Mertsola kuvaa.
Työnantajien, eli terveyskeskusten ja kuntien tulisi hänen mukaansa kantaa lain edellyttämä vastuu ja luoda edellytykset täydennyskoulutukselle. Täydennyskoulutuksen kustannuksiin osallistuvalla työnantajalla on toisaalta myös oikeus seurata, minkälaisessa koulutuksessa työntekijät käyvät.
Mertsolan mukaan terveyskeskuksen johtava lääkäri voi huolehtia koulutukseen lähettämisestä ja katsoa, minkälaista koulutusta kukin tarvitsee.
- Koulutusprofiilit voivat olla vinoutuneita. Ei ole järkevää, että yksi lääkäri käy kymmenessä anoreksia-koulutuksessa vuodessa, vaikka tarvitsisi työssään myös paljon muuta koulutusta.
