Tutkimusprofessori emerita Pirjo Mäkelästä akateemikko
Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti tiistaina akateemikon arvonimen tutkimusprofessori emerita Pirjo Mäkelälle. Mäkelä on Suomen ensimmäinen naispuolinen tieteen akateemikko.
Pirjo Mäkelä, 73, on jatkanut työskentelyään eläkkeelle jäätyään osa-aikaisena projektitutkijana Kansanterveyslaitoksella.
Hänen tutkimustyönsä alkoi lääketieteen opiskelun ohessa vuonna 1952 Helsingin yliopiston Serobakteriologian laitoksella. Mäkelä kertoo, että tutkijaksi hänet inspiroi professori K. O. Renkonen. Bakteriologia muodostuikin tutkimustyön keskeiseksi aihepiiriksi.
Opiskelu 1959-60 Stanfordin yliopistossa bakteerien geneettisistä tutkimuksistaan Nobel-palkinnon juuri saaneen Joshua Lederbergin ohjauksessa antoi ratkaisevan pohjan modernin - ja tuolloin vielä Suomessa tuntemattoman - tieteenalan menetelmien hyväksikäytölle. 1960-luvun alkuun mennessä oli saatu selville geenien olemus ja toiminta valkuaisaineiden rakenteen määrääjinä, mutta ei tiedetty lainkaan miten geenit ohjaavat solujen muiden rakenteiden synteesiä. Mäkelä tutki aluksi Salmonella-bakteerien pinnan lipopolysakkaridin rakenteen määräytymistä bakteerigenetiikan menetelmin.
Hedelmällinen yhteistyö kolmen ulkomaisen tutkijaryhmän kanssa johti tieteelliseen läpimurtoon. Myöhemmin on todettu samojen periytymismekanismien koskevan kaikkia polysakkarideja, muun muassa ihmisen ABO-veriryhmätekijää. Mäkelä sai näiden tutkimusten perusteella saksalaisen Robert Koch -palkinnon vuonna 1969 ja hänet kutsuttiin kansainvälisen Endotoksiini-yhdistyksen presidentiksi vuonna 1992.
Tunnetuin ja kansanterveydelle tärkein osa professori Mäkelän tutkimustyötä ovat hänen ryhmänsä toteuttamat laajat kliiniset tutkimukset, jotka ovat johtaneet lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän Hib-konjugaattirokotteen kehittämiseen ja laajaan käyttöön. Samaa periaatetta on sittemmin sovellettu muihin lasten vakavia infektiotauteja aiheuttaviin bakteereihin. Tärkein näistä bakteereista on pneumokokki. Mäkelän rokotustutkimukset ovat johtaneet myös mittaviin käytännön kehitysyhteistyöhankkeisiin Bangladeshissa ja Filippiineillä.
Suuri osa Suomen nykyisistä infektiotautien ja kliinisen mikrobiologian tutkijoista on saanut tutkijakoulutuksensa Mäkelän ohjauksessa. Mäkelä on ohjannut yhteensä 32 väitöskirjaa.
Muut suomalaiset akateemikon arvonimen haltijat ovat Erik Allardt, Albert de la Chapelle, Nils Erik Enkvist, Olavi Granö, Pekka Jauho, Eino Jutikkala, Teuvo Kohonen, Olli Lehto, Jorma K. Miettinen ja Arto Salomaa. Akateemikon virasta eläkkeellä on Georg Henrik von Wright.
