Tyky-toiminta laajenee kuntasektorilla Työkyvyn ylläpidon pitäisi olla muutakin kuin jumppaa
Tyky-toiminta tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen työntekijän. Enimmäkseen tyky-toiminta on liikuntaa, virkistystä ja kulttuuria. Tällä hetkellä kuitenkin kaivattaisiin enemmän työn organisoinnin parantamista sekä työn tekemistä kehittävää toimintaa.
Tällä viikolla julkistetun Tyky-barometrin mukaan toiminnan koetaan parantaneen työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia, mutta edelleen työpaikoilla on paljon työkykyä heikentäviä tekijöitä, joihin pitäisi tarttua. Barometrin on teettänyt Kansallinen Ikäohjelma, ja sen on toteuttanut Työterveyslaitos. Edellinen barometri tehtiin vuonna 1998.
Tyky-toimintaahan on tällä nimellä harjoitettu Suomessa reilut kymmenen vuotta. Kansainvälisesti se on ainutlaatuista, mutta Suomessakaan se ei ole vielä kaikkien saavutettavissa. Varsinkaan pienyritykset ja yksityisyrittäjät eivät ole tykytoiminnan piirissä.
Työntekijät tuntevat huonosti
Vaikka yli 90 prosenttia suomalaisista on tykyn piirissä, sitä ei työntekijöiden parissa tunneta kovinkaan hyvin.
Barometria varten haastateltiin työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon edustajia. Valtion työpaikoilla työnantaja ja työntekijät tuntevat tykyn yhtä hyvin, mutta kuntapuolella ja yksityissektorilla työntekijät eivät välttämättä edes tunnista, mitä tyky-toiminta on. Kuntasektorilla 71 prosenttia työnantajapuolen haastateltavista vastasi tykyn olevan työpaikalla hyvin tuttu asia. Työntekijä-vastaajista kuitenkin vain 59 prosenttia piti tyky-toimintaa hyvin tuttuna.
Barometrin työntekijä-haastateltavat olivat sentään yleensä työsuojeluvaltuutettuja. Yksityissektorilla tunnettavuus oli selkeästi heikompaa, ja sielläkin työnantajat tunsivat tykyn paremmin kuin työntekijät.
Tyky-konsultit valtaavat alaa
Verrattuna edellisen barometrin lukuihin, tyky-toiminta lisääntyy vuosi vuodelta. Voimakkainta lisäys on kuntasektorilla, jossa jaksamisongelmakin on pahentunut.
Barometrin koonneen Työterveyslaitoksen tutkijan, Päivi Peltomäen, mukaan työn rankkuus on lisääntynyt erityisesti terveydenhuollossa sekä rakennusteollisuudessa.
- Positiivista on kuitenkin se, että suhtautuminen tykytoimintaan on selkeän myönteistä. Myös enemmistö työnantajista niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla katsoo tykytoiminnan parantaneen työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia. Myös luottamus sen taloudelliseen hyödyllisyyteen on säilynyt korkeana, sanoo professori Kaj Husman Työterveyslaitokselta.
Uutta on se, että erilaiset ulkopuoliset konsultit ovat tulleet entistä voimallisemmin toteuttamaan työpaikkojen tykytoimintaa.
- Emme kuitenkaan tiedä, miten heidän panokseensa on työpaikoilla suhtauduttu, koska emme sitä barometrissä kysyneet, huomauttaa Päivi Peltomäki.
Työterveyshuolto on kuitenkin edelleen työpaikkojen tärkein kumppani ja merkittävä tuki tykytoiminnassa.
Suurin kritiikki nykyiseen tykytoimintaan kohdistuu sen epäsystemaattisuuteen ja tapahtumaluonteisuuteen. Kiire ja hankalat työajat haittasivat järjestämistä. Osa henkilöstöstä on tyytymätöntä tarjolla olevaan tyky-toimintaan. Kiireestä tai tyytymättömyydestä johtuen osa työntekijöistä ei tykytoimintaan osallistukaan.
