1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työikäinen lääkäri välttää yleisimmät kuolinsyyt
Ajan­kohtai­sta

Työikäinen lääkäri välttää yleisimmät kuolinsyyt

Tutkimuksen perusteella 25-vuotiaista mieslääkäreistä 91 prosenttia saavuttaa 65 vuoden iän, kun naisista vastaavaan pääsee 95 prosenttia.

Työikäinen lääkäri välttää yleisimmät kuolinsyyt Kuva 1 / 1

Työikäiset lääkärit ja hammaslääkärit kuolevat keskimääräistä harvemmin syöpään tai verenkiertoelinten sairauksiin. Sama pätee sekä mies- että naislääkäreihin.

Tämä käy ilmi Kuntoutussäätiön toteuttamasta tutkimuksesta, jossa verrattiin eri ammattiryhmien kuolleisuutta vuosina 2001–2007. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon.

Kasvaimet ovat kaikkiaan palkansaajien yleisin kuolinsyy. Naisten kuolleisuudesta 55 prosenttia ja miesten kuolleisuudesta 30 prosenttia johtui syövästä. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolleisuudesta oli naisilla 15 prosenttia ja miehillä 30 prosenttia.

Tutkimuksen perusteella 25-vuotiaista mieslääkäreistä 91 prosenttia saavuttaa 65 vuoden iän, kun naisista vastaavaan pääsee 95 prosenttia.

Lääkärien kuolleisuus työiässä on melko alhainen, mikä johtuu vähäisestä tautikuolleisuudesta. Naislääkärit tekivät itsemurhia tai kuolivat tapaturmissa hieman keskimääräistä useammin.

Mieslääkärien tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus on suunnilleen miesten keskimääräisellä tasolla. Mieslääkärit tekivät itsemurhia hieman vähemmän kuin palkansaajamiehet keskimäärin, mutta enemmän kuin miehet useimmissa erityisasiantuntija-ammateissa.

Lääkäriryhmien itsemurhakuolleisuudessa on eroja

Tutkimuksen seurantajaksolla ilmeni, että lääkäreiden itsemurhakuolleisuudessa oli eroja. Ylilääkärit ja hammaslääkärit tekivät itsemurhia erityisen vähän. Naisilla lisäksi erikoislääkäreillä itsemurhia oli vähän, mutta terveyskeskus- ja apulaislääkäreiden itsemurhakuolleisuus oli samalla tasolla kuin rutiinityötä tekevillä ammattiryhmillä. Miehillä myös erikoislääkäreillä oli keskimääräistä enemmän itsemurhia.

Tutkimuksen mukaan keskimääräistä suurempi itsemurhakuolleisuus koski lähes koko terveydenhuoltoalaa ylihoitajia ja terveydenhoitajia lukuun ottamatta.

– Lääkäreiden itsemurhakuolleisuutta ja -ajatuksia on selitetty alaan, esimerkiksi päivystykseen liittyvällä stressillä, konflikteilla esimiesten ja kollegoiden tai läheisten kanssa, lääkkeiden, erityisesti antidepresanttien ja päihteiden käytöllä sekä mielialahäiriöiden kuten masennuksen suuremmalla esiintyvyydellä. Myös eräät luonteenpiirteet, kuten itseriittoisuus ja taipumus ylikorostaa ammatillista identiteettiä ja kieltää stressi ovat voineet estää avun hakemista tai vastaanottamista, tutkimusraportissa todetaan.

Miia Soininen
Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen

Tulos voi vaikuttaa toipilasplasman käyttöön koronapotilailla.

Ajassa
Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä tulee selkeyttää

Selvityksessä todetaan, että järjestelmän pohjana olevat arvot tulee määritellä kansallisesti.

Ajassa
Koronarajoitusten vaikutus lääketieteen koulutukseen minimoitava

Rajoitustoimet on varsinkin kliinisessä opetuksessa kohdistettava vain sairastuneisiin ja altistuneiksi todettuihin opiskelijoihin, toteavat Medisiinariliitto, NLY ja Lääkäriliitto kannanotossaan.

Kommentti
Immunologian palomiehet työssään

Laumasuojaa ei synny, mutta COVID-19-pandemian huippu lienee ohitettu. Miksi? pohtii Heikki Peltola.

Tieteessä
TEG arvioi leikkauspotilaiden laskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin

TEG:lla voidaan myös havaita erityisen suuressa riskissä olevat potilaat, joilla hyytymistä ehkäisevän lääkityksen annoksen lisäämistä on syytä harkita.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hallituksen esitys sote-uudistuksesta on askel oikeaan suuntaan

Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että uudistusta viedään eteenpäin, vaikka se ei olekaan täydellinen.