Ajan­kohtai­sta

Työmääräys voidaan antaa kahdeksi viikoksi kerrallaan

Työvelvollisuuden käyttö on viimesijainen keino, sanoo Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Osana valmiuslakia käyttöön tullut työvelvoite antaa mahdollisuuden määrätä terveydenhuollon ammattilaisia töihin.

Kaikilla Suomessa asuvilla 18–67-vuotiailla lääkärin koulutuksen saaneilla ja terveydenhuollon alalla toimivilla on tarpeen mukaan velvoite tehdä välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

Työvelvoite koskee myös 4. ja 5. vuoden lääketieteen opiskelijoita, jotka Valvira on rekisteröinyt Terhikki-rekisteriin ja jotka voivat toimia ammattihenkilöasetuksen mukaisesti tilapäisesti lääkärin tehtävissä.

Määräys valmiuslain mukaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan, ja se voidaan uusia kerran.

Työvoimaviranomainen lähettää kutsun

Työvelvoitteesta päättää työvoimaviranomainen. Sairaanhoitopiirit eivät siis voi määrätä lääkäreitä töihin, vaan ne esittävät työvoimatarpeensa työvoimaviranomaisille.

Työvoimaviranomainen luo terveydenhuollon ammattilaisista rekisterin. Sitä varten viranomainen antaa kutsun ilmoittautua työvelvolliseksi. Kutsu tulee postitse tai yleistiedoksiantona kohderyhmän seuraamia kanavia pitkin.

Kutsutulla on velvollisuus ilmoittautua asuin- tai oleskelupaikkansa työvoimaviranomaiselle. Hänen tulee antaa pyydetyt tiedot ja ilmoittaa mahdolliset rajoitteensa tai esteensä työn vastaanottamiselle.

Työvoimaviranomainen tekee aina yksilöllisen harkinnan ennen kuin se antaa työmääräyksen.

– Työvelvoitteen käyttäminen on viimesijainen keino, sanoo Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry.

Sairaanhoitopiireissä tehdään tehtäväjärjestelyjä sekä koulutetaan ja perehdytetään työntekijöitä uusiin tehtäviin parhaillaankin.

– Työvelvollisuus on turvaverkko, joka voidaan ottaa käyttöön, jos mikään muu ei auta.

Työnantaja ei voi tehdä mitä tahansa

Valmiuslain myötä työnantaja voi ilman työvelvoitettakin poiketa joistakin normaaleista työehdoista. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee mitoittaa henkilöstön määrä sellaiseksi, jolla toimintaa voidaan harjoittaa lepoaikaa ja ylityötä koskevien vaatimusten mukaisesti. Jos koronaepidemia kuitenkin johtaa laajasti kansalaisten ja terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien sairastumisiin, oikeuttaa valmiuslaki poikkeamaan lääkärin työaika- ja lepomääräyksistä. Myös vuosilomia voidaan siirtää. Toimenpiteiden tulee kuitenkin olla aina välttämättömiä koronatilanteet takia eivätkä ne saa vaarantaa lääkärin työturvallisuutta ja terveyttä.

Lue myös

Tilanne muuttuu jatkuvasti, ja Lääkäriliittoon tulee aiheesta paljon kysymyksiä. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetään jatkuvasti liiton sivuille. Terveydenhuollon työvelvoitteeseen liittyviä tietoja on koottu myös työ- ja elinkeinoministeriön sivuille.

Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattila kiteyttää blogikirjoituksessaan, ettei valmiuslaki tee lääkäreistä lainsuojattomia:

"Suomessa eletään poikkeustilassa ja käyttöön on otettu valmiuslaki. Tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömät toiminnot samalla, kun taistelu koronavirusta vastaan pyritään voittamaan. Niinpä tämä laki asetuksineen koskee mitä suurimmassa määrin lääkärien työtä ja se vaikuttaa merkittävästi lääkärien palvelussuhteisiin.

Voiko työnantaja nyt tehdä mitä tahansa? Vastaus on yksiselitteinen. Ei voi."

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030