USA:n pernaruttotapaukset testaavat suomalaista valmiutta
- Tämä on ollut opettavainen kokemus, sanoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pauli Leinikki Yhdysvaltain pernaruttotapauksista ja niiden Suomessa aikaansaamista, häirikköjen lähettämistä jauhekirjeistä. Laitos on joutunut viime ajat testaamaan valmiuttaan todellista biouhkasta aiheutuvaa ongelmatilannetta varten.
- Tiedottamisen tarve on valtavan suuri. Vaikka hoidamme pelkästään viranomaisten ja julkisen sanan kyselyt, niitä tulee niin paljon, ettemme tahdo millään selvitä niistä, Leinikki kuvaa.
Kokemus on myös opettanut, että viranomaisten kesken tarvitaan pysyviä yhteydenpitomekanismeja. Kansanterveyslaitokselle on esimerkiksi perustettu päivystävä puhelin pelkästään viranomaisten käyttöön.
- Kansanterveyslaitoksen kannalta tämä on ollut työskentelyä äärirajoilla, joten resurssointia täytyy miettiä tästä eteenpäin, Leinikki toteaa.
Hän kertoo yllättyneensä häirikköjen lähettämien jauhekirjeiden määrästä.
- Niiden runsaus tietysti kertoo siitä, kuinka vaikeaa on hallita ihmisten reaktioita.
Isorokkorokotteita lasketaan
Kansanterveyslaitos on parhaillaan laskemassa varastossa olevia isorokkorokotteita ja tarkistamassa niiden käyttökelpoisuutta. Kaikkia ei ole vielä laskettu, mutta rokotteita näyttää riittävän kaikkien suomalaisten suojaamiseen. Leinikin mukaan osa rokotteista osoittautui tarkistuksessa käyttökelvottomiksi.
Rokotteiden laskenta juuri nyt on hänen mukaansa sattuma. Varastoa ryhdyttiin inventoimaan tulossa olevan remontin vuoksi jo elokuun puolivälissä.
Isorokkorokotukset lopetettiin Suomessa vuonna 1980, mutta rokotuksista oli vähitellen luovuttu jo sitä ennen.
WHO:n pääsihteeri Gro Harlem Brundtland on kehottanut järjestön omia asiantuntijoita arvioimaan, pitäisikö WHO:n muuttaa isorokkoa koskevia rokotussuosituksiaan jäsenmaille.
Leinikin mukaan joukkorokottamisen kynnys olisi Suomessa erittäin korkea, koska isorokkorokotteella on paljon sivuvaikutuksia. Joukkorokottamisen riskejä ovat enkefaliitit ja kuolemantapaukset.
- Käsitykset niiden määrästä näyttävät vaihtelevan aika paljon. Käsittääkseni se johtuu sitä, että 1950- ja 1960-luvuilla rokotteita valmistettiin hyvin monessa eri paikassa ja niiden virulenssi vaihteli, Leinikki toteaa.
Hänen arvionsa mukaan enkefaliittien frekvenssi olisi 1/4 000 ja kuolemantapauksien 1/1 000 000.
Pikatesteille rahoitus
Uudessa tilanteessa sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut rahoituksen sekä pernaruton että myös muiden vaarallisten mikrobien pikatesteihin. Professori Matti Viljanen Turun yliopistosta suunnitteli jo pari vuotta sitten PCR-tekniikkaan perustuvan laboratoriojärjestelmän vaarallisten mikrobien toteamiseksi.
- Järjestelmässä on yhdeksän erilaista agenssia, joille geenimonistustestit pystytetään, Viljanen kertoo.
Pernaruton lisäksi pystytetään PCR-menetelmä mm. isorokolle, toksiineille, jänisrutolle, rutolle sekä Ebola- ja Marburg-viruksille.
STM on myös lähettänyt sairaanhoitopiireille ja työsuojelupiireille ohjeet jauhekirjeiden käsittelystä ja sairaaloille lääkkeiden velvoitevarastoinnista.
Kansanterveyslaitos on laatinut erittäin seikkaperäiset toimintaohjeet pernaruttoepäilyn tai sille altistumisen yhteydessä. Terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetut ohjeet on tehty yhdessä HUS-piirin infektiolääkärien ja HYKS-diagnostiikan kanssa. Ohjeet on lähetetty sairaanhoitopiirien vakiojakelun kautta.
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on samojen ohjeiden kansanpainos.
- Me pidämme biouhkaa Suomessa äärimmäisen pienenä ja siihen varautuminen on osa normaalia varautumisen perusjärjestelmää, sanoo neuvotteleva virkamies Jouko Söder sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Terveydenhuollon paikalliset valmiussuunnitelmat ovat hänen mukaansa keskimäärin kohtuullisen hyvässä kunnossa.
- Lääninhallitukset periaatteessa valvovat näiden suunnitelmien ajantasaisuutta, mutta on selvää, että suunnitelmien taso vaihtelee alueellisesti. Suunnitelmat ja käytännön toimintamallit ovat parhaassa kunnossa siellä, missä ovat suurimmat uhat. Nyt varmasti joka paikkakunnalla on herkistytty ja katsottu, ovatko omat asiat kunnossa ja että yhteistyökuviot toimivat, Söder toteaa.
Lääkärit voivat hänen mukaansa päivittää tietojaan biouhkasta lukemalla esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaiseman Ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan. Myös kotimaiset mikrobiologian ja infektiolääketieteen oppikirjat ovat tältä osin hyvin ajan tasalla.
Bioaseiden uhkaa käsitellään myös Lääkäripäivillä
Lääkäripäivillä järjestetään 7.1.2002 iltapäivän mittainen ylimääräinen kurssi, jolla käsitellään bioaseiden aiheuttamaa uhkaa. Kurssilla luennoivat professori Matti Viljanen, dosentti Martti Vaara, professori Antti Vaheri, dosentti Heikki Korpela ja professori Pauli Leinikki.
