Uuden oppiminen kannatteli työhyvinvointia koronakeväänä
Etätyö näyttää tuoneen työhön uusia voimavaroja, arvioi tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Koronakeväänä aiempaa enemmän etätyötä tehneet kertoivat muita useammin oppineensa parempia työtapoja. Moni myös koki tehneensä aiempaa itsenäisemmin päätöksiä työssään, osoittaa Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.
Työhyvinvoinnin riskitekijä oli vähäisempi tuki esimiehiltä ja kollegoilta.
Kyselyyn vastasi 1 006 työssä käyvää suomalaista. Heistä 44 prosenttia kertoi tehneensä aiempaa enemmän etätöitä.
Koronakeväänä aiempaa enemmän etätöitä tehneistä 52 prosenttia koki työhön liittyvän itsenäisen päätöksenteon lisääntyneen kevään aikana. Uusia, entistä parempia työtapoja arvioi oppineensa kevään aikana 46 prosenttia.
– Etätyö näyttää tuoneen työhön uusia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia edistäviä voimavaroja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Kolmasosa etätöihin siirtyneistä kuitenkin koki työtovereilta saadun tuen vähentyneen ja neljäsosa esimieheltä saadun tuen vähentyneen.
Krooninen työväsymys väheni etätöihin siirtyneillä. Tätä ei kuitenkaan havaittu niillä vastaajilla, jotka kokivat työtovereilta saadun tuen heikentyneen.
Myös työssä tylsistyminen lisääntyi.
Työn imu yleistyi varsinkin niillä, joilla oli kotona asuvia lapsia. Joka kolmas perheellisistä etätyöntekijöistä kuitenkin koki henkilökohtaisen tai perhe-elämän häirinneen työtä toistuvasti.
Seurantatutkimus selvittää koronan aiheuttamia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin.
