1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Uusi kuvantamislaite pääsee lähemmäs aivoja
Ajan­kohtai­sta 50-52/2019 vsk 74 s. 2916 - 2917

Uusi kuvantamislaite pääsee lähemmäs aivoja

Aalto-yliopiston kehittämän laitteen anturit voidaan asettaa potilaan pään pinnalle.

Uusi kuvantamislaite pääsee lähemmäs aivoja Kuva 1 / 1 Kuva: Rasmus Zetter

Aalto-yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella kehitetään uutta aivotoiminnan kuvantamislaitetta. Se perustuu aivojen sähköisen toiminnan tuottamien magneettikenttien mittaamiseen uudenlaisella anturistolla, joka mukautuu potilaan pään muotoihin.

Uusi laite tarjoaisi tarkempaa tietoa aivojen toiminnasta, koska anturit voidaan laittaa suoraan pään pinnalle, paljon lähemmäs aivoja kuin nykyisissä kaupallisissa laitteissa, kertoo hanketta vetävä lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Parkkonen.

Aivojen hermosoluissa kulkevat pienet sähkövirrat tuottavat pään pinnalle heikon magneettikentän, joka on MEG-mittauksen perusta.

MEG:n mittaaminen on ollut tähän asti kallista ja vaikeaa, koska vain tietyt suprajohtavuuteen perustuvat anturit ovat olleet tarpeeksi herkkiä. Nämä anturit pitää jäähdyttää lähelle absoluuttista nollapistettä, minkä vuoksi niiden tulee olla kiinteässä mittauskypärässä ja riittävän kaukana potilaan päästä.

– Parhaimmillaankin jäädään noin neljän senttimetrin etäisyydelle aivojen pinnasta, jolloin signaali jo vaimenee merkittävästi.

Nykyisten MEG-laitteiden kypärä on mitoitettu niin, että lähes kaikkien aikuisten pää mahtuu siihen. Etenkin pienille lapsille kypärä on auttamatta liian suuri ja anturit jäävät entistä kauemmas aivoista.

Parempaa diagnostiikkaa

Uusi anturiteknologia voi parantaa diagnostiikkaa. Erityisesti paikallisten tapahtumien erottelukyky kasvaa, kun anturit ovat lähempänä aivoja. Tästä on hyötyä esimerkiksi tarkasteltaessa sitä, miten aivoalueet kommunikoivat keskenään.

Jo nyt aivojen toiminnallisia verkkoja kartoitetaan perinteisellä MEG:llä esimerkiksi siinä, miten verkot muuttuvat muistisairauksien edetessä ja voiko näistä muutoksista tunnistaa sairauden jo ennen kliinisen kuvan muuttumista. Parkkonen arvelee, että uudella laitteella tällaista tutkimusta voitaisiin tehdä muutaman vuoden päästä.

Lue myös

Tarkempi kuvausteknologia voi myös helpottaa esimerkiksi epileptikkojen leikkaushoidon suunnittelua.

– Epileptisiä piikkejä voi tulla monesta paikasta aivoista. Jos päästäisiin tiettyjen spesifimpien epileptisten signaalien perään, leikkauksen suunnittelu voisi tarkentua, pohtii Parkkonen.

Tämä on kuitenkin vielä spekulointia. Tarkoitus on aloittaa testimittauksia epilepsiapotilailta jo melko pian.

Aivoalueiden tarkempi paikantaminen helpottaisi muidenkin aivoleikkausten suunnittelua. Kirurgi saisi tarkempaa tietoa siitä, kuinka poistaa syöpäkudos vahingoittaen tervettä kudosta mahdollisimman vähän.

– Tarkemmalla kuvauksella etukäteiskartoitusta voitaisiin tehdä nykyistä paremmin ennen kuin kallo avataan ja keskustella potilaan kanssa riskeistä.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Katri Männikkö jatkaa piiriylilääkärinä

KYS:n erva-alueen piiriylilääkärin sijaisena toiminut Männikkö jatkaa tehtävässä vakituisena.

Ajassa
Esiselvitys lääkehoidon kustannuksista ja apteekkitaloudesta julkaistu

Vertailumaiden lääketaksamallit vaikuttavat edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu kuin Suomen nykyinen lääketaksa.

Ajassa
Palvelujen suurkäyttäjiä tunnistetaan vaihtelevasti

Alle kolmannes sote- ja työvoimahallinnon organisaatioista käyttää systemaattista mallia tunnistamiseen.

Tieteessä
Sinkki-imeskelytabletti ei lyhentänyt flunssan kestoa

Viisipäiväisen hoidon aikana flunssasta toipumisessa ei ollut eroa sinkkiryhmän ja vertailuryhmän välillä.

Ajassa
Soten venyminen haittaa henkilöstöä

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentyneet, ilmeni kyselyssä.

Ajassa
Euroopan ensimmäiset Wuhan-koronavirustapaukset todettiin Ranskassa

Maailmanlaajuisesti on vahvistettu yli 2 700 tartuntaa.