Lehti 5: Ajan­kohtai­sta 5/1995 vsk 50 s. 485

Uusia aineksia alkoholi-keskusteluun - juomista ei kuitenkaan suositella

Hiljattain Circulationissa ilmestyneen tutkimuksen tulokset keski-ikäisten suomalaismiesten alkoholinkulutuksen yhteydestä HDL-kolesterolitasoon ja kuolleisuuteen käynnistivät Suomessakin keskustelun alkoholin myönteisistä terveysvaikutuksista - Yhdysvalloissa asiasta on taitettu peistä jo vuoden ajan. Tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 7 000 tupakoivan 50-69-vuo- tiaan suomalaismiehen kuolleisuutta keskimäärin 4,7 vuoden ajan, sepelvaltimotautikuoleman suhteellinen riski muodosti U-käyrän suhteessa alkoholinkulutukseen: 2-5 A-olutekvivalenttia päivittäin kuluttaneilla sepelvaltimotautikuoleman vaara oli pienempi kuin täysraittiilla ja vähemmän juovilla, ja toisaalta riski oli suurin enemmän kuin 5 A-olutta nauttineilla. HDL-kolesteroliarvot olivat raittiilla miehillä pienemmät kuin alkoholia käyttävillä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin suppeammissa tutkimuksissa.

Olisiko siis alkoholin kohtuukäyttö yksilön kannalta terveellisempää kuin raittius? Terveyskasvatuksen keskuksen järjestämässä asiantuntijapaneelissa dosentti Salme Ahlström Alkoholipoliittisesta tutkimuslaitoksesta totesi, että tutkimustulokset jättävät paljon varauksia tällaisiin päätelmiin: muita hyötyjä kuin sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen tietyissä riskiryhmissä ei alkoholista tiedetä olevan, haittoja sen sijaan enemmänkin, eikä myöskään alkoholin suojamekanismista tai sopivasta määrästä ole tietoa.

- Jotta yksittäinen kuluttaja voisi hyötyä alkoholin kohtuukäytöstä, hänen on kuuluttava sepelvaltimotautikuolleisuuden suhteen merkittävään riskiryhmään, ja toisaalta hän ei saa kuulua sellaiseen riskiryhmään, jolle alkoholinkäytöstä saattaisi koitua haittaa, totesi Ahlström.

Tällaisten henkilöiden määritteleminen käytännössä ei varmasti ole helppoa. Ahlström myös muistutti, että riskiryhmien sydäntautikuolleisuuden vähentämiseksi on helpompiakin keinoja - ja halvempia.

Lue myös

Professori Mikko Salaspuro HYKS:sta totesi, ettei julkaisuista löydy tutkijoita, jotka suosittelisivat alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäytön turvarajaa hän ei halunnut määritellä; sen sijaan hän totesi, että 1-2 annoksen juomisesta ei ole näyttöä kielteisistä vaikutuksista. Syyllistämiseen ei tässä suhteessa ole aihetta. Olennaista on, että alkoholinkäyttö ei ole säännöllistä eikä humalajuomista.

- Jos ilmenee riippuvuus- tai hallintaongelmia, alkoholinkäyttöä on vähennettävä. Alkoholinkäyttöhän on kuin venäläistä rulettia: 90 % käyttää alkoholia, 10 % tulee suurkuluttajiksi, 2-3 % alkoholisteiksi, eikä varmasti voida ennustaa, ketkä.

Terveyskasvatuksen keskuksen samoin kuin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston teettämissä haastattelututkimuksissa kansalaiset ovat useimmiten pitäneet 1-2 alkoholiannoksen nauttimista turvallisena. Alkoholiannos kuitenkin tunnetaan huonosti. Erityisesti keskiolut mielletään selvästi miedommaksi kuin se on. Tiedottaja Heikki Ollikainen Helsingin päihdeasiaintoimistosta huomautti myös, että on aivan eri asia, noudattavatko ihmiset määrittele-miään turva- ja riskirajoja. (Marianne Jansson)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030