• Tuomas Keränen

Uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksesta sikiön kasvuun

Lapsen vanhemmiltaan perimät geneettiset variaatiot vaikuttavat lapsen painoon, selviää tutkimuksesta. Tämä voi auttaa kehittämään hedelmöityshoitoja.

Uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksesta sikiön kasvuun Kuva 1 / 1

Entuudestaan tiedetään, että koeputkihedelmöityksellä on vaikutusta syntyvän lapsen kokoon. Niin sanotuista tuoresiirroista alkunsa saaneet lapset ovat syntyessään keskimääräistä kevyempiä ja pakastetuista alkioista alkunsa saaneet taas hieman keskimääräistä painavimpia. Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sekä Tarton yliopiston yhteisessä tutkimuksessa etsittiin mekanismia, jolla hedelmöityshoito voi vaikuttaa sikiön kasvuun.

Tutkimukseen osallistui 86 koeputkihedelmöityksellä raskaaksi tullutta naista, joiden istukoista otettiin kudosnäytteet. Näytteet jaettiin kahteen ryhmään: tuoresiirrolla tehtyyn koeputkihedelmöitykseen tai pakastettujen alkioiden kanssa tehtyyn. Verrokkina oli 157 naista, jotka olivat tulleet raskaaksi ilman hoitoja.

Näytteistä tarkasteltiin kahden geenin säätelyaluetta, joilla on merkittävä rooli istukan ja sikiön kasvun ohjaamisessa. Geenien, insuliinin kaltainen kasvutekijä 2 (lgf2) ja H19, säätelyalueella sijaitsee yleinen geenivariaatio, jonka on huomattu kytkeytyvän eri määriin epogeneettisiä merkkejä sen mukaan, mitkä variaatiot lapsi on perinyt vanhemmiltaan. Työssä tutkittiin DNA-metylaatioita, jotka sitoutuvat DNA-juosteeseen ja vaikuttavat geenien toimintaan.

– Istukat ryhmiteltiin eri genotyyppeihin perittyjen variaatioiden mukaan, ja havaitsimme, että koeputkihedelmöitys vaikutti eri tavoin eri genotyyppien epigeneettisiin merkkeihin, kertoo tiedotteessa tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

Tutkijat havaitsivat, että vain yhdessä genotyyppiryhmässä tuoresiirroista syntyneet lapset ja istukat olivat keskimäärin verrokkeja kevyempiä ja päänympärykset pienempiä. Samaisesta genotyyppiryhmästä pakastetuista alkioista peräisin olleet vastasyntyneet ja istukat olivat puolestaan merkittävästi raskaampia.

– Tämä ja aiempi työmme, jossa tutkimme raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen vaikutusta sikiöön, paljastavat ympäristön vaikuttavan eri tavoin eri genotyyppeihin, Kaminen-Ahola toteaa.

Kamila-Ahon mukaan näyttää nyt siltä, että he löysivät ensimmäisen perinnöllisen tekijän, joka vaikuttaa IVF-hoidoilla syntyneiden lasten ilmiasuun.

– Yhden emäksen variaatio sijaitsee säätelyproteiinin sitoutumiskohdassa ja voi näin vaikuttaa proteiinin sitoutumiseen ja geenien säätelyyn poikkeavissa olosuhteissa. Tätä pitää tutkia tarkemmin ja selvittää variaation vaikutus geenien toimintaan.

Hän korostaa kuitenkin, että mistään vaarallisista muutoksista ei ole kyse. Hedelmöityshoidot ovat turvallisia.

– Pieni syntymäpaino kuitenkin kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten hedelmöityshoitojen määrien kasvaessa on pienipainoisuuden syitä tärkeä selvittää. Näin voimme parantaa esimerkiksi alkioiden viljelyolosuhteita, hän sanoo.

Variaatio voi olla tulevaisuudessa osa täsmälääketiedettä ja auttaa kohdistamaan terveydenhuollon voimavaroja tehokkaammin niitä tarvitseville.

Kolme prosenttia Suomessa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Clinical Epigeneticsistä.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Lisääntymisterveyttä painonhallinnalla
Hedelmöityshoidoista yli puolet tehdään julkisessa terveydenhuollossa
Yleinen suun bakteeri saattaa vaikeuttaa hedelmöittymistä

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.