Vain joka kolmas astmadiagnoosi oikea?
- Nyt ei kannata hakea syyllisiä siihen, miksi Suomessa tehdään mitä ilmeisemmin liikaa pikkulasten astmadiagnooseja, toppuuttelee Kelan asiantuntijalääkäri Lauri Virta.
Viimeksi kissan nosti pöydälle Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä dosentti Mika Mäkelä Hyksin iho- ja allergiasairaalasta. Mäkelän mukaan jopa 20-30 prosenttia pikkulapsista kärsii hengityksen vinkumisesta virusinfektion yhteydessä. Varsinkin pikkupoikien ahtaat keuhkoputket vinkuvat herkästi. Mäkelän arvion mukaan jopa kaksi kolmesta astmadiagnoosin saaneesta on saanut leimansa liian pikaisen diagnoosin perusteella.
- Näitä lapsia lääkitään liian pitkään turhaan, ja väärästä diagnoosista koituu turhaa huolta koko perheelle, sanoo Mäkelä.
Lasten astman diagnostiikkaan on puuttunut myös Kela. Siellä asiaa katsotaan kelakorvausten paisumisen näkökulmasta.
- Alueelliset erot erityiskorvattavien astmalääkkeiden määrissä voivat olla jopa kaksinkertaiset sairaanhoitopiirien välillä, sanoo asiantuntijalääkäri Lauri Virta. Hän ei usko näin suuriin alueellisiin esiintyvyyseroihin. Eroja havaittiin myös Kelan aluetoimistojen hyväksymiskäytännöissä.
Viime vuonna astman vuoksi sai erityiskorvausta lähes 30 000 lasta, ja heistä puolet sai myös hoitotukea. Virta korostaa, ettei vinkuvaa lasta tule jättää lääkehoidotta, mutta kroonisen taudin diagnoosia pitäisi hänenkin mielestään harkita nykyistä pidempään.
Ketkä lääkärit sitten kirjoittavat hanakimmin yliherkkiä astmadiagnooseja, yksityisen tai julkisen sektorin lastenlääkärit vai perusterveydenhuollon lääkärit?
Kelan tutkimuksesta se ei käy ilmi. Lauri Virta sanoo, ettei mitään ryhmää voi yksin syyttää, sillä hoitokäytännöt ja palveluresurssit vaihtelevat eri puolilla maata. Diagnoosin tarkentamistoive menee ainakin Kelasta kaikille lapsia hoitaville lääkäreille.
