Lehti 19-20: Ajan­kohtai­sta 19-20/2021 vsk 76 s. 1213

Vakavat astmakohtaukset vähentyneet maailman­laajuisesti

Syyksi arvellaan ­koronatoimia.

Tiiamari Pennanen
Kuvituskuva 2
Linda Tammisto
Kuvituskuva 1
Linda Tammisto

Mika Mäkelän mukaan on vaikea sanoa, miten paljon pelkästään maskeilla on vaikutusta virusten leviämisessä.

Päivystykseen tulevien astmapotilaiden lukumäärä on vähentynyt maailmanlaajuisesti, myös Suomessa, kertoo ylilääkäri Mika Mäkelä HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta. Syyksi arvellaan koronatoimia.

Käsien pesu ja desinfiointi, kasvomaskien käyttö ja kontaktien vähentäminen ovat vaikuttaneet siihen, että tavalliset flunssavirukset leviävät huonommin. Flunssa on astmakohtauksien merkittävin aiheuttaja.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa Philadelphian lastensairaalassa hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 80 prosenttia astmakäynneistä väheni. Myös traumaperäiset käynnit vähenivät 65 prosenttia. Tässä näkyy yleinen rauhoittuminen kaikessa tekemisessä.

Mäkelän mukaan on vaikea sanoa, miten paljon pelkästään maskeilla on vaikutusta virusten leviämisessä. Ylipäätään yhteiskunnan sulkutoimenpiteet ovat vähentäneet dramaattisesti kaikkien virusten leviämistä.

– Lastenlääkäreinä olemme iloisia siitä, että esimerkiksi norovirusepidemioita ei ole paljoa nähty näinä aikoina.

Osaan viruksista auttavat käsienpesu ja desinfiointi, toisissa taas aerosolit ovat avainasemassa. Tällöin auttavat maskit ja tehokas ilmanvaihto.

Mäkelän mielestä koronaepidemia voisikin toimia moottorina laittaa ilmanvaihtoasioita kuntoon. Hyvä ja puhdas sisäilma esimerkiksi toimistorakennuksissa vähentäisi myös koronaviruksen tarttuvuutta tehokkaasti.

Allergikkojen elämään tuskin vaikutusta

Siitepölykauden alku tulee Mäkelän arvion mukaan lisäämään vakavia astmakohtauksia, joissa laukaisijana on allergeenialtistus.

– Koivun kukinnasta odotetaan voimakasta, mutta se voi latistua, jos kevät pysyy kylmänä. Seuraavien parin viikon sää kertoo, tuleeko voimakas koivuvuosi vai ei.

Lue myös

Allergeenien vuoksi astmakohtauksen saaneiden potilaiden kohdalla eivät koronatoimet vaikuta. Kasvomaskit kyllä suodattaisivat jonkin verran siitepölyä, mutta harva ulkona kulkee maskin kanssa, huomauttaa Mäkelä. Sisäilma taas on suodatettua suurimmassa osassa yksityisasunnoista ja lähes kaikkialla julkisissa tiloissa.

Joissain omakotitaloissa ja rivitaloissa voidaan käyttää painovoimaista ilmanvaihtoa, missä ilma tulee suoraan ulkoa. Tällöin sisällä käytettävä maski vähentäisi altistusta, mutta kotona ei juuri maskeja käytetä.

– En usko, että maskien käyttö tai muut koronatoimet vaikuttavat siitepölyallergikkojen elämään.

Hän kehottaa, että allergikot ottaisivat nyt jo käyttöön nenäsumutteen, joka on tärkeä oireiden ehkäisemiseksi.

– Saataisiin vähäiseksi nenän valuminen ja aivastelu, mikä saa kanssaihmiset pelkäämään mahdollista koronaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030