Väkivaltarikoksen tekijöistä yli kaksi kolmesta nauttinut alkoholia

Stakesin erikoistutkija Markku Heiskanen toteaa selvityksessään, että alkoholia runsaasti juovilla henkilöillä on suurempi riski joutua väkivaltarikoksen uhriksi kuin muilla. Selvitys on osa Stakesin Alkoholi ja huumeet 1999 -tilastoraporttia. Haastatteluissa tuli ilmi 30-kertainen määrä väkivaltaa kokeneita henkilöitä poliisin tilastoihin nähden. Fyysistä väkivaltaa kokeneita ihmisiä on noin 7 % väestöstä. Vähintään kerran kuukaudessa alkoholia runsaaasti nauttivien joukossa uhriksi joutumisen riski on lähes kolminkertainen maltillisesti alkoholia nauttiviin verrattuna.

Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut jo 1990-luvun alun tasolle: se on tällä hetkellä 9 litraa puhdasta alkoholia/henkilö. Alkoholin kulutuksen lisääntyminen viime vuosikymmenen lopussa heijastuu alkoholin aiheuttamiin haittoihin yhä enemmän, mikä tulee lisäämään palvelujen kysyntää päihdehuollon erityispalveluissa, sairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Huumeiden käyttö on kasvanut samaan aikaan siten, että kokeilijoiden ja käyttäjien määrät ovat kaksinkertaistuneet. Vaikka huumehaitat suhteessa alkoholihaittoihin ovat huomattavasti vähäisemmät, kaksi tekijää nostaa huumausaineiden käytön erityiseksi huolenaiheeksi: nimittäin huumausaineiden käytön ja haittojen nopea lisääntyminen sekä ongelmien kasaantuminen nuorelle ikäluokalle.

Raportissa tarkastellaan myös päihdehuollon huumeasiakkaita sekä suonensisäisesti huumeita käyttävien riskikäyttäytymistä. Vuoden 1999 kolmen kuukauden huumehoidon tiedonkeräämisen perusteella esiin nousee asiakkaiden nuoruus ja syrjäytyneisyys. Kolmannes asiakkaista hakeutuu hoitoon amfetamiinin ja joka kuudes kannabiksen käytön vuoksi. Opiaattien, lähinnä heroiinin, käytön takia päihdehoitoon hakeutuvien osuus on kasvanut neljännekseen kaikista huumeasiakkaista.