1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valkoisista takeista ei luovuta luennoillakaan
Ajan­kohtai­sta 42/2018 vsk 73 s. 2402 - 2403

Valkoisista takeista ei luovuta luennoillakaan

Pietarista on valmistunut toista sataa suomalaislääkäriä.

Valkoisista takeista ei luovuta luennoillakaan Kuva 1 / 2
   

– Halusin ulkomaille, ja tämä oli siihen tarkoitukseen oivallinen elämänvaihe, sanoo Anna Haikara.

– Hain opiskelemaan Suomen lähialueille, ja Pietarista sattui hyväksyntä tulemaan ensimmäisenä, perustelee Julia Niemi-Nykänen.

”Yli sata opiskelijaa joutuu jättämään ­lääketieteen opinnot joka vuosi.”

– Halusin oppia venäjää, koska lukion lyhyt venäjä ei mielestäni ollut tarpeeksi, kuuluu Lotta Kaupin argumentti.

He opiskelevat lääketiedettä "akateemikko I. P. Pavloville nimetyssä Pietarin ensimmäisessä valtiollisessa lääketieteellisessä yliopistossa". Suomalaisia medisiinareita on Pietarissa parisenkymmentä. Vuosikymmenten varrella toista sataa suomalaislääkäriä on valmistunut Leningradin-Pietarin oppilaitoksista.

Kauppi ja Haikara opiskelevat venäjäksi, Niemi-Nykänen englanniksi. Tosin kaikkien on osattava jonkin verran venäjää, koska potilaiden kanssa keskustellaan venäjäksi.

Osaaminen tutkitaan tarkasti

Suomalaisia opiskelijoita ei huolestuta se, miten heihin aikanaan kotimaassa suhtaudutaan.

– Jo pääsykokeet kestivät kolme päivää. Joudumme aikanaan suorittamaan kolmiosaiset "Tampereen tentit" ja osoittamaan pätevyytemme, koska koulutuksemme on hankittu EU-alueen ulkopuolella. Tämä teettää lisätyötä, mutta takaa toisaalta sen, että osaamisemme tutkitaan perusteellisesti, opiskelijat vakuuttavat.

Opinnot Pietarissa maksavat noin 4 000 euroa lukuvuodessa, mutta venäjäksi opiskelevien on mahdollisuus anoa Venäjän valtion stipendiä, joka kattaa lukukausimaksut.

Eläminen Pietarissa on yleisesti ottaen edullisempaa kuin Suomessa. Hinnat ovat halventuneet entisestään ruplan heikentymisen takia. Hyvätasoisen yksiön pystyy vuokraamaan kaupungin keskustasta 300–400 eurolla.

Pietarin sykkivään iltaelämään suomalaisopiskelijat eivät sanojensa mukaan ehdi osallistua. Opiskelupäivät ovat pitkiä ja lauantaisinkin opiskellaan.

– Heti aamulla yliopistolle ja iltamyöhällä kotiin. Ei ole aikaa eikä voimia bilettämiseen.

Opettajia teititellään luennolla

Suomalaiset ovat havainneet tulleensa opiskeluympäristöön, joka muistuttaa suomalaista – muutama vuosikymmen sitten. Opettajia teititellään, seisomaan noustaan, kun luennoitsija saapuu saliin, ja puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Valkoisissa takeissa ollaan niin luennoilla kuin käytännön harjoituksissakin.

– Meitä opetetaan alusta asti kunnioittamaan lääkärin ammattia ja sen symbolia, valkoista takkia. Luennolla on istuttava ryhdikkäästi, selkä suorassa. Ellei istu, siitä saatetaan huomauttaa.

– Ylipäänsä opettajat eivät täällä liikoja kursaile. Opiskelijalle saatetaan tehdä hyvinkin henkilökohtaisia huomautuksia kärkevään sävyyn. Pietarilaisyliopistossa ei suinkaan lähdetä siitä, että opiskelun täytyisi olla "kivaa".

Lue myös

Opintojen alussa painotettiin yleissivistäviä aineita kuten Venäjän historiaa, filosofiaa ja politologiaa. Vielä pari vuotta sitten kuusivuotisen opiskelun kaksi viimeistä vuotta käytettiin "alustavaan erikoistumiseen". Nyt tästä on luovuttu, ja opiskelun päätteeksi kaikki ovat samanlaisia yleislääkäreitä.

Tulos tai ulos

Venäjällä lääketieteen opiskelijat eivät pääse helpolla.

– Meillä on täällä vähän sellainen tulos tai ulos -meininki, suomalaiset kertovat.

– Ellei kolmannella kerralla selvitä tenttiä, loppuu opiskeleminen siihen. Näitä ulos lentäviä on aika paljon. Kolmessa vuodessa opiskelijamäärä on karsiutunut puoleen. Yli sata opiskelijaa joutuu jättämään lääketieteen opinnot joka vuosi.

Suurin osa tenteistä on suullisia. Jos ensimmäisellä kerralla ei pääse läpi, tentitään toiselle opettajalle. Jos siitäkään ei selviydy, joutuu "komission" eteen. Mukana ovat laitoksen johtaja, tiedekunnan dekaani ja joukko opettajia. Näin halutaan varmistua siitä, että kukaan ei joudu keskeyttämään opintojaan kevyin perustein. Toisinaan tentit jopa videoidaan opiskelijan oikeusturvan takia.

Kirjoittajat
Esa Tuominen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.