1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valkoisista takeista ei luovuta luennoillakaan
Ajan­kohtai­sta 42/2018 vsk 73 s. 2402 - 2403

Valkoisista takeista ei luovuta luennoillakaan

Pietarista on valmistunut toista sataa suomalaislääkäriä.

Valkoisista takeista ei luovuta luennoillakaan Kuva 1 / 2
   

– Halusin ulkomaille, ja tämä oli siihen tarkoitukseen oivallinen elämänvaihe, sanoo Anna Haikara.

– Hain opiskelemaan Suomen lähialueille, ja Pietarista sattui hyväksyntä tulemaan ensimmäisenä, perustelee Julia Niemi-Nykänen.

”Yli sata opiskelijaa joutuu jättämään ­lääketieteen opinnot joka vuosi.”

– Halusin oppia venäjää, koska lukion lyhyt venäjä ei mielestäni ollut tarpeeksi, kuuluu Lotta Kaupin argumentti.

He opiskelevat lääketiedettä "akateemikko I. P. Pavloville nimetyssä Pietarin ensimmäisessä valtiollisessa lääketieteellisessä yliopistossa". Suomalaisia medisiinareita on Pietarissa parisenkymmentä. Vuosikymmenten varrella toista sataa suomalaislääkäriä on valmistunut Leningradin-Pietarin oppilaitoksista.

Kauppi ja Haikara opiskelevat venäjäksi, Niemi-Nykänen englanniksi. Tosin kaikkien on osattava jonkin verran venäjää, koska potilaiden kanssa keskustellaan venäjäksi.

Osaaminen tutkitaan tarkasti

Suomalaisia opiskelijoita ei huolestuta se, miten heihin aikanaan kotimaassa suhtaudutaan.

– Jo pääsykokeet kestivät kolme päivää. Joudumme aikanaan suorittamaan kolmiosaiset "Tampereen tentit" ja osoittamaan pätevyytemme, koska koulutuksemme on hankittu EU-alueen ulkopuolella. Tämä teettää lisätyötä, mutta takaa toisaalta sen, että osaamisemme tutkitaan perusteellisesti, opiskelijat vakuuttavat.

Opinnot Pietarissa maksavat noin 4 000 euroa lukuvuodessa, mutta venäjäksi opiskelevien on mahdollisuus anoa Venäjän valtion stipendiä, joka kattaa lukukausimaksut.

Eläminen Pietarissa on yleisesti ottaen edullisempaa kuin Suomessa. Hinnat ovat halventuneet entisestään ruplan heikentymisen takia. Hyvätasoisen yksiön pystyy vuokraamaan kaupungin keskustasta 300–400 eurolla.

Pietarin sykkivään iltaelämään suomalaisopiskelijat eivät sanojensa mukaan ehdi osallistua. Opiskelupäivät ovat pitkiä ja lauantaisinkin opiskellaan.

– Heti aamulla yliopistolle ja iltamyöhällä kotiin. Ei ole aikaa eikä voimia bilettämiseen.

Opettajia teititellään luennolla

Suomalaiset ovat havainneet tulleensa opiskeluympäristöön, joka muistuttaa suomalaista – muutama vuosikymmen sitten. Opettajia teititellään, seisomaan noustaan, kun luennoitsija saapuu saliin, ja puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Valkoisissa takeissa ollaan niin luennoilla kuin käytännön harjoituksissakin.

– Meitä opetetaan alusta asti kunnioittamaan lääkärin ammattia ja sen symbolia, valkoista takkia. Luennolla on istuttava ryhdikkäästi, selkä suorassa. Ellei istu, siitä saatetaan huomauttaa.

– Ylipäänsä opettajat eivät täällä liikoja kursaile. Opiskelijalle saatetaan tehdä hyvinkin henkilökohtaisia huomautuksia kärkevään sävyyn. Pietarilaisyliopistossa ei suinkaan lähdetä siitä, että opiskelun täytyisi olla "kivaa".

Lue myös

Opintojen alussa painotettiin yleissivistäviä aineita kuten Venäjän historiaa, filosofiaa ja politologiaa. Vielä pari vuotta sitten kuusivuotisen opiskelun kaksi viimeistä vuotta käytettiin "alustavaan erikoistumiseen". Nyt tästä on luovuttu, ja opiskelun päätteeksi kaikki ovat samanlaisia yleislääkäreitä.

Tulos tai ulos

Venäjällä lääketieteen opiskelijat eivät pääse helpolla.

– Meillä on täällä vähän sellainen tulos tai ulos -meininki, suomalaiset kertovat.

– Ellei kolmannella kerralla selvitä tenttiä, loppuu opiskeleminen siihen. Näitä ulos lentäviä on aika paljon. Kolmessa vuodessa opiskelijamäärä on karsiutunut puoleen. Yli sata opiskelijaa joutuu jättämään lääketieteen opinnot joka vuosi.

Suurin osa tenteistä on suullisia. Jos ensimmäisellä kerralla ei pääse läpi, tentitään toiselle opettajalle. Jos siitäkään ei selviydy, joutuu "komission" eteen. Mukana ovat laitoksen johtaja, tiedekunnan dekaani ja joukko opettajia. Näin halutaan varmistua siitä, että kukaan ei joudu keskeyttämään opintojaan kevyin perustein. Toisinaan tentit jopa videoidaan opiskelijan oikeusturvan takia.

Kirjoittajat
Esa Tuominen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Kollegiaalisuuden monta puolta esillä Turussa

– On hyvä, että myös kollegiaalisuuden niin sanottu kääntöpuoli tuli esille keskustelussa, sanoo Tiina Laiterä.

Ajassa
Robotiikan käyttö yleistyy hitaasti

Robotiikkaa ei hyödynnetä tarpeeksi terveydenhuollossa, Cristina Andersson sanoo.

Ajassa
Tuotantotalouden professori jakaisi sote-rahoituksen osiin

Hallituksen ehdotus olisi Paul Lillrankin mukaan johtanut tehottomuuksiin.

Ajassa
Synnytystapa vaikuttaa virtsankarkailun riskiin

Pihtisynnytykset lisäävät merkittävästi virtsan ponnistuskarkailun riskiä verrattuna imukuppisynnytykseen.

Ajassa
Tavallista laajempi VRE-esiintymä Kainuussa

Vuodeosastojen toimintaa on jouduttu rajoittamaan VRE-esiintymän vuoksi.

Tieteessä
Alaraajavaltimotauti tulee osata tunnistaa

Alaraajaverenkierron tutkiminen ja oikea reagoiminen löydöksiin edistävät riskiryhmän tunnistamista.