Ajan­kohtai­sta

Valtaosa suomalaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi

Väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät kuitenkaan ole kadonneet, toteaa THL.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Suurin osa Suomessa asuvista kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi. Tämä selviää THL:n julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2018 –kirjasta.

Pohjoismainen hyvinvointimalli saa laajaa tukea. Väestö luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat hyvin ja että kaikilla on mahdollisuus saada palveluita. Lisäksi ihmiset katsovat, että palvelut on rahoitettava verovaroin.

THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen sanoo, että sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen selvästi.

– Esimerkiksi naiset ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään. Suomeen Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat miehet kokevat puolestaan elämänlaatunsa heikoksi. Lisäksi esimerkiksi tulotason mukaiset erot omistusasumisessa ovat kasvaneet suurimpien kaupunkialueiden sisällä. Pienituloiset omistavat asuntonsa yhä harvemmin, hän kertoo tiedotteessa.

Luottamus järjestelmään vankkaa

Köyhyyden kehitystä koskeva analyysi osoittaa, että tällä hallituskaudella tehdyt tulonsiirtojen muutokset, kuten työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet köyhyyttä hieman. Näin siitä huolimatta, että työllisyys on parantunut.

Sosioekonomisista ryhmistä köyhimpiä ovat työttömät. Vuodelle 2018 lasketun tilastoennusteen mukaan heistä 34 prosenttia on minimibudjetilla mitaten köyhiä. Yksinhuoltajilla vastaava luku on 17,5 prosenttia.

Minimibudjettiköyhyys kertoo, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitaloudessa, jossa tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.

THL:n johtavan asiantuntijan Anu Muurin mukaan on jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen.

– Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan, hän mainitsee tiedotteessa.

Sähköisten palvelujen käytössä parannettavaa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja kehittämisessä on laskettu paljon digitalisoitumisen varaan.

Lue myös

Kaksi kolmesta suomalaisesta on jo käyttänyt ainakin jotain sähköistä sote-palvelua, mutta yli puolet sanoo, että palvelun käytölle on ollut esteitä tai rajoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikeakäyttöisyys, riittämättömät välineet tai taidot.

THL:n tutkimuspäällikön Hannele Hyppösen mukaan keskeistä on digiosaaminen.

– Mitä parempi osaaminen, sitä todennäköisemmin sähköisten palvelujen käyttö sujuu. Esteiden kokemisessa on selviä väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla on eniten esteitä kokevia. Digisyrjäytymisen uhka on otettava vakavasti, Hyppönen kertoo tiedotteessa.

Suomalaisten hyvinvointi -kirja julkaistaan neljän vuoden välein.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030