Välttämisruokavalioon ohjataan yhä neuvoloissa
- Laatiessaan ruokavalio-ohjeita allergisille perheille olivat asiantuntijat aikanaan itsekin erimielisiä ja epävarmoja, sanoo professori Erika Isolauri Turun yliopistosta. Häntä oli jäänyt askarruttamaan, mistä neuvoloiden yhä käyttämät välttämiseen perustuvat ravitsemusohjeet ovatkaan peräisin. Viimein hän löysi 70-luvulta peräisin olevan punakantisen opuksen, jossa tuon ajan johtavat lastenlääkärit ja allergologit pohtivat ja löivät lukkoon ravitsemusohjelmaa.
- Kirjaseen on kirjattu keskusteluakin aika tarkkaan, mikä osoittaa asiantuntijoidenkin olleen eri mieltä, mutta kompromisseja tekemällä saatiin ohjekirja aikaiseksi. Keskusteluista käy ilmi, etteivät ohjeet kaikilta osin perustuneet tutkittuun tietoon, vaan näkemyksiin ja kokemukseen, Isolauri sanoo. Esimerkiksi herne vain päätettiin sijoittaa kiellettyjen listalle.
- Eräskin soraääni asiantuntijoiden joukossa ihmetteli ääneen, miksi allergiaa välttelevä terve äiti tai lapsi joutuu välttämään useita eri ruoka-aineita, mutta allergiseksi todetun tarvitsee välttää vain sitä allergisen reaktion aiheuttavaa ruokaa, Isolauri hymähtää.
Tuohon aikaan tutkimustietoa ei edes ollut riittävästi saatavilla. Tällä hetkellä jo on, mutta edelleen osa neuvoloissa jaettavista ravitsemusohjeista perustuu tuohon 70-luvun konsensukseen.
Nyt kuitenkin neuvoloiden terveydenhoitajia ja lääkäreitä on ryhdytty kouluttamaan nykykäsityksen mukaiseen ravitsemuksen ohjaukseen. Turussa Neuvokas neuvola -koulutustilaisuudessa kouluttajina toimivat mm. NAMI-tutkimusryhmän jäsenet, jotka tutkivat ravitsemuksen, allergian ja suoliston immunologian välisiä yhteyksiä. (NAMI = Nutrition, Allergy and Mucosal Immunology).
Turun seudulla tutkimus etenee
Nyt tiedetään, etteivät koiran olemassaolo tai sen olemattomuus aiheuta eläinallergiaa. Imetys ei ehkäise ruoka-aineallergioita, eikä tunnollinenkaan siivous estä huonepölyallergian kehittymistä.
- Tällä hetkellä jo tiedämme, että suolistoon kehittyvä bakteerikanta on erilainen terveellä ja atooppisella lapsella. Näyttää myös siltä, että varhaiset infektiot suojaisivat atopian kehittymiseltä. Elämän ensimmäiset kuukaudet ovatkin keskeisiä atooppisen reaktiotavan kehittymisessä, toteaa tutkijalääkäri Samuli Rautava Turun yliopistosta.
Kun tiettyjen allergeenien kohtaaminen ei kerran aiheutakaan allergiaa, kysyvätkin tutkijat nyt, onko atopian takana suojaavien tekijöiden puute. Miksi lapsen puolustusjärjestelmä ei aktivoidukaan estämään allergian kehittymistä?
Parhaillaan Turun yliopistossa on meneillään tai alkamassa useita ravitsemukseen elimistön suojatekijänä liittyviä tutkimuksia.
Äidin ravitsemus ja allergia -tutkimuksen tavoitteena on vaikuttaa erityisten allergisten sairauksien riskitekijöihin, kuten äidin epäterveelliseen ruokavalioon ja lapsen ruoansulatuskanavan bakteerikolonisaation viivästymiseen. Tässä uudessa tutkimuksessa selvitetään, voidaanko ravitsemusneuvonnalla ja maitohappobakteerivalmisteella vaikuttaa suotuisasti äidin ravintoaineiden saantiin, rintamaidon koostumukseen ja lapsen puolustusvasteen kehittymiseen ja siten ehkäistä lapsen allergia.
Toisessa uudessa tutkimuksessa selvitetään, mitkä ravitsemustekijät selittävät normaalin raskauden kulun, onnistuneen imetyksen sekä äidin ja lapsen terveyden. Erityisesti tutkijoita kiinnostavat äidin ruokavalion ja veren rasva-arvojen yhteys rintamaidon koostumukseen.
