Varusmiesten vammoja voi vähentää harjoittelulla ja neuvonnalla

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat varusmiehillä tavallisia. Väitöstutkimuksen mukaan niiden aiheuttamia palveluksesta poissaoloja voidaan vähentää lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla.

Varusmiesten vammoja voi vähentää harjoittelulla ja neuvonnalla Kuva 1 / 1

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat varusmiehillä tavallisia. Väitöstutkimuksen mukaan niiden aiheuttamia palveluksesta poissaoloja voidaan vähentää lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla.

Väitöstyö on osa UKK-instituutin valtakunnallista liikuntavammojen ehkäisyohjelmaa. Viikko sitten lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut, tämän viikon perjantaina väittelevä Henri Taanila alkoi tehdä väitöskirjaa jo ensimmäisen vuosikurssin keväällä.

– Olin mukana keräämässä projektin aineistoa. Kun sitten haettiin väitöstutkimuksen tekijää, totesin että johan tässä on iso työ tehty ja ohjaus on ollut mainiota, miksen jatkaisi, Taanila kertoo.

Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006–2008 neljää saapumiserää, joihin kuului 2 057 varusmiestä. Tutkimukseen valittiin komppaniat, joihin ei ollut erityisiä pääsyvaatimuksia tai ennakkohakua.

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikutuksia tutkittiin satunnaistamalla kaksi komppaniaa harjoitteluryhmään ja kaksi komppaniaa kontrolliryhmään. Harjoitusryhmän varusmiesten ohjelma kehitti tasapainoa, kehonhallintaa, liiketaitoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Lisäksi siinä keskityttiin alaselälle turvallisen neutraaliasennon hallintaan. Neuvonnassa opastettiin, miten alaselän asennonhallinta onnistuu varusmiespalvelun arkirutiineissa ja vapaa-ajalla.

Harjoitteluryhmässä äkillisten nilkkavammojen riski laski 66 % ja alaselkäkivuista aiheutuvien poissaolojen määrä väheni 58 % verrattuna kontrolliryhmään.

Koulumenestys oli yhteydessä vaivoihin

Varusmiehistä 70 % hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia asepalveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan hoitoon hakeudutaan enimmäkseen alaraajojen rasitusvammojen, alaselkäkivun ja nivelten nyrjähdysten takia. Kahdella kolmasosalla on enemmän kuin yksi tuki- ja liikuntaelimistön vaiva.

– Rasitusvammoja harjoitusohjelmalla ei voida ehkäistä, mutta vaikutus äkillisiin alaraajavammoihin ja selkäkivun aiheuttamaan haittaan oli merkittävä, Taanila toteaa.

Hän arvioi, että rasitusvammojen ehkäisyssä olisi tärkeää keskittyä jo palvelusta edeltävään aikaan. Kutsunnoissa havaittuihin riskeihin voitaisiin reagoida suuntaamalla liikuntaneuvontaa ja ohjausta ennen varusmiespalvelua niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

– Ongelmana on, miten motivoida kaikkein vähiten liikkuvat nuoret miehet ottamaan ensimmäiset askeleet liikunnan lisäämiseksi.

Tutkimuksen mukaan huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon ennakoi varusmiespalvelun aikana ilmaantuvia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja samoin kuin vyötärölihavuus, suuri painoindeksi ja aiemmat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat.

– Yllätyin siitä, että myös huonolla koulumenestyksellä oli vahva yhteys tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin.

Yleisimmät syyt varusmiespalveluksen keskeytymisen ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja mielenterveyden ongelmat. Tutkimuksen aikana joka kymmenes varusmies keskeytti palveluksen terveydellisten syiden takia kahden ensimmäisen palvelusviikon jälkeen.

Uusi työ sotilaslääkärinä

Henri Taanila työskentelee parhaillaan sotilaslääkärinä Parolan panssariprikaatissa. Takana on kaksi ensimmäistä työviikkoa.

– On kiinnostavaa nähdä käytännössä, millaista on työ varusmiesten parissa.

Taanila jatkaisi mielellään myös tutkimusta, jos rahoitus järjestyy.

– Olisi kiinnostavaa nähdä, miten harjoitusohjelma vaikuttaa niihin, joilla oli jo valmiiksi selkäkipua. Heitä oli lähes neljännes varusmiespalvelukseen astuvista. Harjoitusohjelman vaikutusta heihin ei tässä väitöstutkimuksessa erikseen selvitetty, mutta aineisto on jo lähes valmiina olemassa.

Taanilan tutkima harjoitusohjelma ei ole vielä aktiivisesti käytössä varuskunnissa. Sitä toteuttamaan pitäisi palkata lisää liikunnanohjaajia.

– Tutkimustulosten käyttöönotto isossa organisaatiossa vaatii aikaa ja resursseja. Harjoitusohjelman käyttö saattaisi kuitenkin olla kustannustehokasta, Taanila arvelee.

LL Henri Taanilan väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22.3.2013.

Hertta Vierula
Kuva: Pixmac

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.