1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vastavalmistuneita koulutetaan terveyskeskuksissa liian niukoin resurssein
Ajan­kohtai­sta 18/2019 vsk 74 s. 1105

Vastavalmistuneita koulutetaan terveyskeskuksissa liian niukoin resurssein

Koulutettavien määrä terveys­keskuksissa kasvaa, mutta kouluttaja­lääkärien resurssit eivät.

Vastavalmistuneita koulutetaan terveyskeskuksissa liian niukoin resurssein Kuva 1 / 1

– Terveyskeskukset opettavat vastavalmistuneet lääketieteen lisensiaatit lääkäreiksi, sanoo lääkärikouluttaja Nina Tusa Siilinjärven terveyskeskuksesta.

Perustelut: YEK eli yleislääketieteen erityiskoulutus tarkoittaa vähintään yhdeksän kuukauden koulutusjaksoa terveyskeskuksissa. Niissä työskentelee noin 35 prosenttia alle 35-vuotiaista lääkäreistä.

Tusa kouluttaa paitsi vastavalmistuneita lääkäreitä Siilinjärvellä, myös kouluttajalääkäreitä Itä-Suomen yliopistossa.

Yliopisto on kerännyt palautetta YEK-koulutuksesta vuodesta 2015 alkaen. Nuoret lääkärit ovat tyytyväisiä saamansa opetuksen laatuun. Kouluttajat ovat motivoituneita ja innostuneita.

Tusa on kuitenkin huolissaan siitä, ettei kouluttaminen saa ansaitsemaansa arvostusta.

– Kouluttajalääkärit ovat tiukoilla.

Koulutettavien määrä kasvaa

Tusa on itse ollut ensimmäisen kerran terveyskeskustyössä vuonna 2000. Hän kuvaa, että työtahti on muuttunut sen jälkeen aivan toisenlaiseksi. Tuolloin vastaanotolla saattoi käydä myös niin sanottuja helppoja tapauksia.

– Enää sellaiset eivät pääse lainkaan lääkärin pakeille.

Vaikka potilaiden ongelmat ovat aiempaa monimutkaisempia, vastaanottoon varattu aika on pysynyt ennallaan.

Työtaakkaa lisää myös se, että perusterveydenhuoltoon siirtyy jatkuvasti uusia tehtäviä erikoissairaanhoidosta ilman että työtehtävien lisääntyminen olisi mitenkään huomioitu resursseissa.

Myös koulutettavien määrä on lisääntynyt. Itä-Suomen yliopistosta valmistui vuosituhannen alussa noin 70 lääkäriä vuodessa. Vuonna 2018 valmistuneita oli yli 140.

Mikä avuksi?

Tusa ihmettelee, ettei terveyskeskuksiin ole suunnattu lisää resursseja. Hän on kummastellut asiaa myös hoidonjatkuvuus.fi-sivustolla.

Työikäisten lääkärien määrä kasvoi 3 700:lla vuosina 2005–2016. Samaan aikaan lääkärivakanssien määrä terveyskeskuksissa lisääntyi 300:lla.

Lue myös

Se ei Tusan mukaan riitä alkuunkaan. Kun koulutettavia on enemmän, kouluttamiseen tarvitaan lisää aikaa, eikä sitä potilastyöstäkään voisi ottaa pois. Tällä hetkellä kouluttajalääkäriltä odotetaan samanlaista panosta potilastyössä kuin muiltakin lääkäreiltä. Koulutuksiin on varattu aikaa tasan koulutuksen keston verran – valmistelemiseen ei lainkaan.

Tusan mielestä kouluttamiseen pitäisi varata aikaa samaan tapaan kuin potilastyöhön ja sektoritöihin eli ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Joissain terveyskeskuksissa tähän suuntaan ollaan jo menossa.

– Mutta eivät terveyskeskukset voi tätä yksin ratkaista, tarvitaan myös päättäjien panostuksia.

› Lue lisää: Tuhat virkaa lisää, sivu 1139.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.