Väsyvät työntekijät ovat jo uhka Suomen tuottavuudelle

- Tuottavuutta revitään nyt liian harvojen selkänahasta huolehtimatta tarpeeksi työntekijöiden jaksamisesta, varoittaa kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre. Väsyvät työntekijät saattavat jo uhata teollista kilpailukykyämme, koska innovaatiokyky ja tuloksenteko ovat vaarassa ehtyä.

- Tuhannen euron kysymys on myös, miten ikääntyvän työvoiman taitoja ylläpidetään. Harvenevan työvoiman olisi pystyttävä ylläpitämään talouskasvua, jotta eläkkeet voidaan maksaa, muistuttaa Mönkäre.

Kun kauppa- ja teollisuusministerikin alkaa olla huolissaan työntekijöiden uupumisesta, ollaan siirtymässä jo juhlapuheista astetta kovemmille foorumeille. Tämän osoitti Mönkäreenkin foorumi: Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen järjestämä Työ, terveys ja tulevaisuus Suomessa -seminaari, joka pidettiin Helsingin yliopistolla viime viikon lopulla.

Mönkäreen lisäksi seminaarissa oli puhujia elinkeinoelämän huipulta aina Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoriaa ja Teollisuuden ja Työantajain Keskusliiton johtaja Seppo Riskiä myöten. Toki heille läheisemmät huolenaiheet liittyivät yritysten liiketaloudellisiin asemiin euroajan Euroopassa, mutta Seppo Riskin puheissa vilahtelivat myös termit: työkyky sekä työn ja perheen yhteensovittaminen.

Yrityksissä kovat arvot

- Sopeutuminen maailmanmarkkinoihin ei saa merkitä ihmisten unohtamista ja markkinavoimien sanelemia ratkaisuja. On paradoksalista, että työolot huononevat, vaikka raskaasta fyysisestä työstä teknologian kehityksen ansiosta siirrytään yhä kevyempiin tehtäviin, pohtii johtaja Kirsti Palanko-Laaka SAK:sta.

Euroopan Unionissa kun on vertailtu muutakin kuin hintatasoa ja todettu, että Suomen työelämän jaksamisongelmat ovat huomattavasti yleisempiä kuin EU:ssa keskimäärin.

- Työntekijöiden kannalta työn kilpailuttamisessa on menty äärimmäisyyksiin. Kilpailtaessa alihankinnoista, ostopalveluista tai muista hankinnoista, työvoimakustannuksilla on merkittävä osa tarjoushinnoittelussa. Tinkiminen on sitten tehty työehdoissa, henkilöstön mitoituksessa, työtahdin kiristymisessä ja työoloissa, muistuttaa Palanko-Laaka.

Hänen mielestään työnantajien vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista uhkaa jäädä juhlapuheiden tasolle.

- Vertailevissa tutkimuksissa suomalaisten yritysjohtajien arvot ovat kovat. He asettavat asiakkaat ja sijoittajat työntekijöiden edelle toisin kuin muualla Euroopassa. Taloudelliset ja tuotannolliset arvot hallitsevat ihmisten johtamisessa, pohtii Kirsti Palanko-Laaka. Hän siteerasikin erästä pääluottamusmiestä, joka yrityksen irtisanomisuhkien aikaan puuskahti, että tärkein voimavara näyttää taas muuttuvan suurimmaksi kustannuseräksi.

Tyky kiinnostaa

Työterveyslaitoksen johtaja Jorma Rantanen muistuttaa, että työkyky on yksi yrityksen tai organisaation tuloskunnon edellytys. Työkyvyn käsite on aivan viime vuosina laajentunut koskemaan muutakin kuin vain yksittäisen työntekijän henkisiä ja fyysisiä voimavaroja.

- Näemme työkyvyn hyvin laajasti paitsi yksilön terveytenä, toimintakykynä ja osaamisena, myös työympäristön ja työyhteisön laatuna ja toimintakykynä, Rantanen toteaa.

Jo 80 prosenttia suomalaisista työskentelee työpaikoilla, joilla toteutetaan jonkinlaista tyky-toimintaa. Rantasen mukaan useat vaikuttavuusarvioinnit ovat osoittaneet, että tyky-toiminta on ollut sekä työkyvyn että yritystalouden kannalta edullista ja kannattavaa.

- Tyky vahvistaa sekä yksilön että yrityksen tuloskuntoa. Samalla se kasvattaa työyhteisöjen sosiaalista pääomaa, joka saattaa tulevaisuudessa olla ratkaiseva kilpailutekijä, muistuttaa Rantanen, jonka mukaan Suomi on tyky-toiminnan edelläkävijämaa.

- On kuitenkin jo merkkejä siitä, että eräät EU-maat ja Euroopan komissio ovat alkaneet osoittaa mielenkiintoa tätä suomalaista innovaatiota kohtaan, Jorma Rantanen huomauttaa.