1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vatsa-aortan laajentuman hoito paranee seulonnalla
Ajan­kohtai­sta

Vatsa-aortan laajentuman hoito paranee seulonnalla

Hoito on tehostunut viimeisen 10 vuoden aikana, mutta seulontaa ei Suomessa ole.

Vatsa-aortan laajentuman hoito paranee seulonnalla Kuva 1 / 1

Kuolleisuus puhkeamattoman vatsa-aortan laajentuman hoidon jälkeen vähenee selvästi maissa, joissa aneurysman kirurgisen hoidon laatua on seurattu, käy ilmi kansainvälisestä tutkimuksesta, joka julkaistiin HUS:n Juuri julkaistu -sarjassa.

Aneurysman kirurgisen hoidon laatua on seurattu jo lähes 10 vuoden ajan 11 maan ja yli 80 000 potilaan tietoihin perustuvin rekisteritutkimuksin.

– Hoito on nyt hyvällä tasolla Suomessa, tutkimusmaiden keskiarvoa, HUS:n osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston verisuonikirurgian professori Maarit Venermo sanoo tiedotteessa. Hän on vastannut Euroopan tutkimusaineiston kokoamisesta.

Hoito on parantunut myös Suomessa käsikkäin lisääntyneen tutkimustiedon kanssa. Hiljalleen Suomessa on siirrytty avoleikkauksista suonensisäisiin toimenpiteisiin. Jo puolet tapauksista tehdään suonensisäisesti, joka on vähentänyt kuolleisuutta aneurysmaan kaikissa potilasryhmissä. Suonensisäisellä menetelmällä hoidettujen potilaiden kuolleisuus on laskenut 1,5 prosentista 1,1 prosenttiin.

Seulonta säästäisi henkiä

Petrattavaa silti on, koska Suomessa ei tehdä aortan seinämän seulontaa. Suomessa potilaiden aortan repeämien osuus onkin suuri verrattuna tutkimuksen muihin maihin. Yli puolet repeämän aiheuttamista kuolemista tapahtuukin Suomessa ennen kuin potilas ehtii sairaalaan.

Vatsa-aortan pullistuma oireilee vasta revetessään, joten seulonnalla voitaisiin vähentää kuolemia. Ruotsissa ja Britanniassa aortan seulontaa tehdään yli 65-vuotiaille miehille. Yhdysvalloissa seulonta kuuluu joissakin työpaikoissa työsuhde-etuihin.

– Varhaisimmat diagnoosit tehdään maissa, joissa on aortan seinämän seulonta, ja niissä tehdään myös vähemmän avoleikkauksia. Seulonnan avulla potilas pääsee varmemmin suonensisäiseen hoitoon, johon seulottujen potilaiden kuolleisuus on esimerkiksi Ruotsissa olematon eli 0,2 prosenttia, sanoo Venermo.

Hän ihmettelee, miksi Suomessa ei tehdä aortan seulontaa, vaikka STM:n selvitys viisi vuotta sitten osoitti sen kustannustehokkuuden.

Lue myös

Avoleikkauksessa vatsa-aortan leikkauksia tehdään vain vaikeimmissa tapauksissa. Niissä tapauksissa rekisteritutkimuksen mukaan kuolleisuus nousi Suomessa 3,9 prosentista 4,4 prosenttiin. Kuolleisuus oli merkittävästi yleisempi pienissä yksiköissä, joissa avoleikkauksia tehtiin vuodessa alle kymmenen.

Tutkimuksen mukaan avoleikkaukset tulisi keskittää entistä useammin sairaaloihin, joissa niitä tehdään paljon. Esimerkiksi Britanniassa kuolleisuus avoleikkauksissa pieneni lähes 9 prosentista 4 prosenttiin toimenpiteiden keskittämisen jälkeen.

Suomessa hoidetaan vuodessa kirurgisesti noin 400 elektiivistä vatsa-aortan laajentumaa. Joka kymmenennellä yli 75-vuotiaalla on vatsa-aortan laajentuma ja riski kasvaa iän myötä. Hoitamattomana laajentuma johtaa repeämään ja kuolemaan ilman leikkausta. Leikatuista potilaista noin 40 prosenttia kuolee kuukauden sisällä leikkauksesta.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.

Ajassa
Videorobotti vähentää koronapotilaita hoitavien altistumisriskiä

Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.