Lehti 7: Ajan­kohtai­sta 7/2019 vsk 74 s. 370 - 371

Videoyhteys neurologiin tuo nopean neuvon

Terveyskeskuslääkärin ja neurologin kuva­puhelu hyödytti sekä lääkäreitä että ­potilasta.

Jaana Ahlblad
Kuvituskuva 1

Erikoissairaanhoidon täytyy palvella perus­terveydenhuoltoa, sanoo neurologi Laura Mäkitie. Tässä keskustelussa videoyhteyden päässä on neurologi Sari Atula.

– Videopuhelussa olen yhteydessä ihmisiin, toisin kuin paperipinon äärellä, sanoo neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie HUS:sta.

Mäkitie kollegoineen testasi videokonsultaatiota kahden helsinkiläisen terveysaseman kanssa. Tulokset ilahduttivat kummassakin päässä. Tarkalleen ottaen kuvapuhelua pitivät hyödyllisenä sekä neurologit että terveyskeskuslääkärit ja myös potilaat.

– Kaikki konsultaatiot olivat aiheellisia ja asioita oli pureskeltu hyvin ennen yhteydenottoa. Eniten keskusteltiin päänsäryistä ja TIA-oireista. Puolet potilaista siirtyi erikoissairaanhoitoon.

Teknisesti videoyhteys oli suhteellisen helppo rakentaa. Terveyskeskusten tietokoneisiin hankittiin 120 euroa maksavat web-kamerat. Ohjelmana käytettiin kokouksiin tarkoitettuja sovelluksia. Yhteys neurologiin syntyi parilla näpsäyksellä ja tekniset ongelmat saatiin ratkaistua melko helposti.

Mäkitie yllättyi, kuinka videopuhelussa kommunikaatio oli selvästi tehokkaampaa kuin pelkässä äänipuhelussa, mutta aikaa ei kulunut enempää.

– Videokonsultaation tarkoitus ei ole rajoittaa perinteisiä puheluja, vaan korvata ne lähetteet, jotka palautetaan konsultaatiovastauksina. Videokonsultaatio kestää muutaman minuutin, paperikonsultaation saa kolmen päivän päästä, Mäkitie vertaa.

Päätöksiä oikeaan aikaan

Ylilääkäri Päivi Pétas Malmin terveysasemalta pitää videokonsultaation parhaana puolena kahden asiantuntijan ja potilaan välistä keskustelua.

– Potilas tulee kuulluksi ja hänen huoliinsa voidaan heti vastata. Jos oireet vaativat jatkoselvittelyjä, saadaan varmistus, että asia menee oikealla kiireellisyydellä eteenpäin.

Myös terveyskeskuslääkärit yllättyivät siitä, ettei videopuhelu vienyt aikaa, vaikka äänessä oli kolme ihmistä.

– Ehkä yhteydenoton spontaanius on yksi tekijä, samoin täsmäkysymykset. Potilaat eivät vierastaneet videoyhteyttä, he näyttävät tottuneen monenlaiseen tekniikkaan.

Pétaksen mukaan tekniikka oli helppokäyttöistä ja terveysaseman kulut jäivät maltillisiksi. Lääkäreistä oli tärkeää, että yhteyden saa ilman ajanvarausta.

HUS suunnittelee videopalvelujen vakinaistamista kolmen pilottihankkeen kokemuksella. Kahden muun videokonsultaatiopilotin aloja olivat haavanhoito ja ortopedia.

Palvelujen tekniset ratkaisut ja hinnoittelu ovat työn alla. Malmin terveysasemalla ollaan kiinnostuneita jatkamaan videokonsultaatiota.

Lue myös

– Nuoret yleislääketieteeseen erikoistuvat olivat innoissaan uudesta työtavasta. Lähentyminen erikoissairaanhoidon kanssa on hyvin tärkeää, toteaa Päivi Pétas.

Hänen mukaansa videokonsultaatiota voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi ihotautien hoidossa. Lähikuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa lähetteessä.

Pilotti toteutui syksyllä 2018

› HYKS neurologian poliklinikka sekä Malmin ja Oulunkylän terveysasemat

› neurologi konsultoi videoyhteydellä kello 9–15 ilman ajanvarausta

› 55 vastattua konsultaatiopyyntöä

› odotusaika keskimäärin 46 sekuntia

› videopuhelun kesto keskimäärin 8 minuuttia

› potilas mukana 53 prosentissa konsultaatioista

› neurologien tyytyväisyys 4,1/5

› terveyskeskuslääkärien tyytyväisyys 4,6/5

› potilaiden tyytyväisyys 3/3

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030