Viime vuonna tehtiin 408 elinsiirtoa
Määrä oli toiseksi suurin historiassa.
Suomessa tehtiin viime vuonna 408 elinsiirtoa. Niistä 20 tehtiin lapsille.
Määrä oli toiseksi suurin historiassa. Ennätys saavutettiin vuonna 2019, kun luku oli 453. Määrä on ollut nousujohteinen pitkään. Vuonna 2010 määrä oli 265.
Yhteydenottoja mahdollisista luovuttajista tuli enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja elinluovutuksen mahdollisuus muistettiin kaikissa sairaaloissa. Kuolleita elinluovuttajia oli 121.
Munuaisensiirtoja tehtiin 263 vuonna 2020. Eläviltä luovuttajilta tehtiin munuaisensiirtoja ennätykselliset 31, vaikka ne keskeytettiin pandemian vuoksi 2,5 kuukaudeksi.
Viime vuonna tehtiin ensimmäinen siirto anonyymiltä elävältä luovuttajalta. Tämä tuli mahdolliseksi maaliskuussa 2019, kun laki muuttui.
Maksansiirtoja tehtiin 75. Viime vuonna tehtiin myös yksi suolensiirto ainoana Pohjoismaista viime vuonna.
Haimansiirtoja tehtiin 26 henkilölle, mikä on eniten Pohjoismaista.
Sydänsiirrettä odottavien määrä kasvoi 40 prosenttia
Sydämensiirtoja tehtiin yhteensä 22 ja keuhkonsiirtoja 21. Hätätilanteita lukuun ottamatta toiminnassa oli noin kuukauden tauko koronaviruspotilaiden hoidon takia. Sydänsiirrettä odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi 40 prosenttia.
Kaikki Suomen elinsiirrot tehdään HUS:ssa. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Meilahden sairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.
Vuoden 2020 lopussa elinsiirtoa odottavien potilaiden määrä oli 541. Vuosittain yli 10 prosentille ei löydy soveltuvaa siirrännäistä ajoissa.
Elinluovutusten määrää onkin HUS:n mukaan edelleen tarpeen lisätä.
