Viisikymppiset aktiivisina kuntotestissä
Helsingin kaupunki on tarjonnut yli kuudelletuhannelle olympiavuonna 1952 syntyneelle kaupunkilaiselle mahdollisuutta maksuttomaan kestävyyskuntotestiin. Lokakuun puoliväliin mennessä noin kolmasosa kutsun saaneista oli ilmoittautunut, mikä on ylittänyt liikuntaviraston odotukset. Tiettävästi näin laajaa yhden ikäluokan testausta ei ole aiemmin tehty yhdessä kaupungissa Suomessa tai Euroopassa.
Testaukset alkoivat syyskuussa, ja niitä tehdään kaikkiaan 25 kuntotestaajan voimin seitsemässä mittauspisteessä. Testiin kuuluu lyhyt kysely sekä kestävyyskuntoa mittaava polkupyöräergometritesti. Lisäksi mitataan verenpaine, kehon painoindeksi ja rasvaprosentti. Aineistosta tehdään tutkimukset Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteen tiedekunnassa sekä Kuopion yliopiston liikuntalääketieteen laitoksessa. Tuloksia on odotettavissa vuoden 2003 lopulla.
Alkuvaiheen osallistujista naiset ovat olleet aktiivisempia, esim. Itäkeskuksen testauspisteessä naisten osuus on ollut yli 60 %. Lisäksi testissä käyneet naiset ovat olleet parempikuntoisia kuin miehet. Kaksi kolmasosaa naisista on seitsenportaisella kuntoasteikolla mitattuna ollut hyvässä tai hyvin hyvässä kunnossa kun taas miehistä lähes puolella tulos on vaihdellut hyvin heikon ja välttävän välillä.
Töölön Kisahallissa testauksia suorittaa fysioterapeutti, liikunnanohjaaja Jari Räsänen. Tähän mennessä Kisahallissa on testattu alun toista sataa helsinkiläistä, ja näppituntuma testattavasta väestöstä alkaa muotoutua.
- Testattavat ovat olleet yllättävänkin hyväkuntoisia, eikä tupakoitsijoita ole käynyt juuri lainkaan, Räsänen kertoo.
Aineiston valikoituminen onkin suuri ongelma tällaisessa testauksessa, johon kunnostaan kiinnostuneet ja siitä muutenkin huolehtivat hakeutuvat.
- Kuitenkin testausta pidettiin tarpeellisena. Monet saavat siitä lisäpontta harrastukselleen ja mittauksen avulla tiedon, millä tasolla tällä hetkellä ollaan. Se, mikä on tullut yllätyksenä monelle, on työssä tapahtuvan liikkumisen vähäinen vaikutus kestävyyskuntoon. Kuvitellaan, että kun ollaan koko päivä jalkeilla, nousee kuntokin siinä sivussa. Pikemminkin asia on päinvastoin, työ ikään kuin syö kuntoa ja lepo palauttaa sen lähtötasolle, mutta vasta kunnollinen ripeä vapaa-ajan liikunta parantaa kuntoa, Jari Räsänen sanoo.
Kuntotestiin tullut ravintolatyöntekijä Riitta Jämiä arvioi oman kuntonsa vaatimattomasti välttäväksi ennen testiä. Polkupyörätestissä alkukuorma oli 30 W, ja sitä lisättiin 20 Watin erissä kahden minuutin välein 90 Wattiin asti, jolloin saavutettiin tavoitesyke 147.
Riitta Jämiä harrastaa vapaa-aikanaan uintia ja keilailua. Uimassa hän käy kahdesti viikossa, 500 metriä kerrallaan, mutta tavoitteena on päästä 1 000 metriin vuoden vaihteeseen mennessä. Iltatyötä tekevä Jämiä sanoo uinnilla olevan ihmeen virkistävä vaikutus, vaikka uimahalliin lähtisi jo varhain raskaan iltavuoron jälkeisenä aamuna.
Testin tuloksena oli keskikertaisen alarajalla oleva kunto verrattuna samanikäiseen naisväestöön. MET-yksikköinä ilmaistuna lukemat olivat 7,3. Jari Räsänen suosittaa Jämiää lisäämään kestävyyspainotteista harjoittelua, esim. sauvakävelyä, koska siinä työskentelevät myös yläraajojen lihasryhmät dynaamisesti ja siitä on apua niska- ja hartiavaivoihin.
