Virheitä ja epäonnistumisia ei tarvitse pelätä

Lääketieteen opiskelijan kannattaa muistaa, ettei koko ajan tarvitse suorittaa. Aikaa pitää järjestää myös levolle.

Oppimiseen, uusien tilanteiden kohtaamiseen ja itsensä haastamiseen kuuluu stressiä. Lääketieteen opiskelijoiden kannattaakin oppia hyväksymään stressi osaksi oppimiskokemusta.

Näin muistuttaa opintopsykologi Tiina A. Tuominen Helsingin yliopistosta.

Stressi ei saa silti hallita liikaa elämää. Yksi keskeinen oire tästä voi olla unettomuus. Mieli on ylivirittyneessä tilassa, ja keho käy ylikierroksilla. Joskus opiskelijat ovat huomanneet stressaantumisen siitä, etteivät ole pystyneet katsomaan elokuvaa loppuun asti eivätkä rentoutumaan arjessaan.

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa aloitettu tietoisuustaitoja ja hyvinvointia käsittelevä kurssi, jossa opiskelijat harjoittelevat pysähtymisen taitoa ja oman mielen kanssa työskentelyä.

– He esimerkiksi tekevät lyhyitä läsnäolo- ja hengitysharjoituksia ja saavat psykologista tietoa ihmismielen toiminnasta.

Aikaa myös palautumiselle

Lääketieteen opiskelijat hakeutuvat opintopsykologin vastaanotolle useimmiten juuri ylikuormittuneisuuden vuoksi. Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita suorittamaan ja haluavat saada tenteistä maksimipisteet. Monet tekevät opintojen ohella lisäksi väitöskirjaa tai harrastavat kilpaurheilua.

– Opiskelijat haluavat onnistua myös harrastuksissaan ja muussa elämässään.

Tuominen muistuttaa, että opiskelun tehokkuus saattaa heikentyä, jos unohtaa palautua. Esimerkiksi luonnossa käveleminen ja hetken pysähtyminen päivän hulinassa auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Nämä taidot ovat tärkeitä myös opiskelijoiden tulevassa ammatissa.

Tavoitteet realistisiksi

Opiskelijat ovat Tuomisen mukaan usein ankaria itselleen ja vaativat itseltään paljon. Tämä saattaa näkyä myös niin, että vaatimukset kasvavat omassa mielessä kohtuuttoman suuriksi, joka voi kääntyä opiskelun välttelyksi epäonnistumisen pelossa.

– Opiskeluteho voi parantua, jos opiskellaan ryhmissä. Opiskelutaitoja voi myös kehittää kokeilemalla erilaisia menetelmiä. Yksi oppii parhaiten perinteisesti lukemalla, toinen puhumalla aiheesta parille ja kolmas katsomalla kuvia ja videoita aiheesta Youtubesta.

Tuomisen mielestä opintojen pitäisi sisältää teemoja, jotka tukevat opiskelutaitoja ja opiskelijoiden hyvinvointia ja jotka kehittäisivät opiskelijoiden stressinhallinta- ja itsemyötätuntoisuustaitoja.

Ajoissa apua

Opintojen kuormittavuus tuntuu lisääntyvän huomattavasti toisena opiskeluvuotena. Kliininen työ puolestaan kuormittaa kolmantena vuotena, samoin opintojen loppuvaiheessa.

Monet opiskelijat ovat pyrkineet lääketieteelliseen useita kertoja ja lukeneet pääsykokeisiin pitkään. He saattavat olla stressaantuneita jo tullessaan yliopistoon, koska palautumisaikaa ei ole ollut tarpeeksi pääsykokeiden jälkeen.

– Alkuinnostus kantaa jonkin aikaa, mutta pitempiaikainen kuormitus alkaa näkyä toisena opiskeluvuonna.

Sosiaalinen media on vaikuttanut Tuomisen mukaan siihen, että tietoisuus oman hyvinvoinnin merkityksestä ja terveellisistä elämäntavoista on lisääntynyt.

Keskittymis- ja opiskelupulmiin haetaan herkästi apua opintopsykologilta, mutta kynnys on korkeampi, jos on mielialaan liittyviä ongelmia. Opiskelijat tulevat opintopsykologin luo usein vasta silloin, kun voimat alkavat olla lopussa ja usea kurssi on suorittamatta. Tuominen kehottaakin hakemaan apua ajoissa.

– Mitä aiemmin uskaltaa myöntää olonsa heikentyneen, sitä useampia keinoja meillä on vaikuttaa jaksamiseen, Tuominen muistuttaa.

Monet kokevat opiskeltavat teemat varsin rankoiksi. Opiskelijat ovat kertoneet Tuomiselle, että vitsailu opiskelukavereiden kanssa auttaa vaikeissa, opiskelussa eteen tulleissa tilanteissa.

– Tämä saattaa olla yksi toimiva keino. Opiskelutovereille avoimesti puhuminen vaikeiden teemojen äärellä on yksi asia, jota opiskelijat voisivat rohkeasti harjoitella.

Keskittymis- ja oppimishäiriöt harvinaisia

Lääketieteen opiskelijoiden opiskelutaidot ovat Tuomisen mukaan todella hyviä, ja he kokevat opintonsa erittäin motivoiviksi.

Keskittymisvaikeudet ja oppimishäiriöt ovatkin lääketieteen opiskelijoilla varsin harvinaisia. Pääsykokeet ovat niin vaativia, etteivät tiedekunnan ovet aukea, jos tällaiset häiriöt vaivaavat huomattavasti.

Tiedekunnassa opiskeltavat asiat vaativat erittäin hyviä kognitiivisia taitoja. Kuormitus ja stressi voivat lisätä opiskelutaitoihin liittyviä haasteita.

– Opinnoissa pitää ymmärtää kokonaisuuksia. Suuresta tietomassasta on osattava poimia olennaiset asiat.

Lääketieteen opiskelijalle on saattanut tulla yliopistossa oppimiseen liittyviä pulmia, jos lapsuudessa on ollut lieviä keskittymishäiriöitä tai oppimisen vaikeuksia. Ne eivät kuitenkaan estä opiskelua, mutta voivat vaikuttaa opiskelun tehokkuuteen.

Opintopsykologit tekevät tarvittaessa opiskelun erityisjärjestelyjä, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta opiskelussa ja opintojen saavutettavuudessa silloin, kun opiskelijoilla on oppimiseen tai keskittymiseen liittyviä haasteita.

– Näin voimme tukea opiskelijoiden valmistumista haasteista huolimatta.