Lehti 12: Ajan­kohtai­sta 12/2003 vsk 58 s. 1415

Väärät muistikuvat saattavat laukaista stressioireita

Ulla Toikkanen

Ei pidä uskoa kaikkea, mitä luulee muistavansa, sillä väärien muistikuvien synnyttäminen on tutkijoiden mukaan varsin helppoa. Valheelliset muistot voivat myös jättää arpia tunne-elämään ja laukaista stressioireita.

Psykologian professori Elizabeth Loftus Irvinen yliopistosta Kaliforniasta kertoi kokeesta, jossa henkilöille näytettiin Disneylandin huvipuistosta tehtyä valheellista mainosta. Siinä leikkivät lapset ja Väiski Vemmelsääri, hahmo, joka ei ole koskaan esiintynyt huvipuistossa. Kun koehenkilöt kävivät myöhemmin paikan päällä Disneylandissa, 36 prosenttia sanoi nähneensä siellä Väiski Vemmelsäären. He kertoivat tarkkoja yksityiskohtia Vemmelsäärestä, ja jotkut mainitsivat jopa tervehtineensä jänistä.

- Väärien mielikuvien luominen on yllättävän helppoa, ja elävät, mutta valheelliset muistot voivat juurtua oikeasti tapahtuneiden asioiden joukkoon. Kun tutkimusryhmä kysyi Venäjällä pommi-iskussa hengissä selvinneiltä ihmisiltä, olivatko he nähneet tapahtumapaikalla loukkaantuneita eläimiä, muisti yli 10 prosenttia heistä nähneensä haavoittuneita kissoja. On olemassa tietty väärän muistikuvan kaava. Jos henkilö uskoo vakaasti tapahtuman todeksi, lisää hän usein mielikuvaansa monia havainnollisia, todellisuudentunnetta vahvistavia yksityiskohtia, Elizabeth Loftus tähdensi.

MUUTTUVAT MUISTOT

- Traumaattiset muistot voivat myös muuttua. Washingtonissa tapahtui ryöstö, jonka silminnäkijät kuulivat myöhemmin valheellisen raportin tapahtuneesta. Siinä kerrottiin, että ryöstäjä pakeni paikalta valkoisella pakettiautolla. Monet silminnäkijät totesivat nähneensä juuri tällaisen auton kuultuaan raportin, Loftus mainitsi.

Psykologian professori Richard McNally Harvardin yliopistosta havaitsi, että väärät muistikuvat voivat laukaista samanlaisia psykofyysisiä oireita kuin oikea onnettomuus.

- Ihmisille, jotka väittivät avaruusolentojen joskus kidnapanneen heidät, soitettiin sieppauksista sepitettyä äänitettä. Nämä henkilöt uskoivat kokemuksiinsa niin vahvasti, että he saivat samanlaisia psykofyysisiä oireita kuin sodassa olleet veteraanit. Kun henkilöt kuuntelivat nauhoitetta, heidän kätensä hikosivat ja sydämenlyönnit tihenivät huomattavasti. Myöhemmin he kertoivat kärsivänsä mm. vaikeista unihäiriöistä ja ahdistuneisuudesta. Jos ihminen uskoo aidosti kokeneensa traumaattisia asioita ja mielestään muistaa kokemukset, saa hän samankaltaisia psykofyysisiä oireita kuin oikeasti traumoja saaneet henkilöt. Amerikassa on noin neljä miljoonaa ihmistä, jotka todella uskovat, että avaruusolennot ovat siepanneet heidät menneisyydessä, McNally totesi.

TRAUMAPERÄINEN STRESSIREAKTIO YLEINEN NEW YORKISSA

Lue myös

New Yorkin asukkailla esiintyi paljon traumaperäisiä stressireaktioita syyskuussa 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. New Yorkin kaupungin alueella aloitettiin puhelinhaastattelut, joista ensimmäiset tehtiin, kun iskuista oli kulunut 1-2 kuukautta. Seuraavat haastattelut käynnistettiin 4-5 kuukauden kuluttua ja loput haastatteluista 6-9 kuukauden päästä syyskuun tapahtumista.

- Traumaperäisiä stressireaktioita esiintyi noin 7,5 prosentilla New Yorkin asukkaista kaksi kuukautta terrori-iskujen jälkeen. Kun iskuista oli kulunut yli 6 kuukautta, ilmeni traumaperäisiä stressireaktioita 0,6 prosentilla newyorkilaisista. Tällaisia reaktioita esiintyi eniten niillä asukkailla, joita iskut koskettivat läheltä: he menettivät esimerkiksi omaisiaan tai olivat lähellä WTC:n torneja. Kuitenkin traumaperäisiä reaktioita esiintyi suhteellisen yleisesti myös niillä newyorkilaisilla, joita iskut eivät koskeneet aivan yhtä suoraan, kertoi lääketieteen tohtori Ezra Susser Columbian yliopistosta.

Loftus, McNally ja Susser kertoivat tutkimuksistaan Amerikan tieteenedistämisäätiön kokouksessa Denverissä helmikuussa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030