Yhä harvempi lääkäri uskoo jaksavansa normaaliin eläkeikään

Yhä useampi lääkäri arvioi, ettei jaksa työssään normaaliin eläkeikään asti. Lääkärien omat arviot jaksamisestaan ovat muuttuneet rajusti. Vajaat kymmenen vuotta sitten vain 2 % lääkäreistä ilmoitti, ettei usko selviävänsä työssä tavanomaiseen eläkeikään asti. Nyt näin ilmoittaa peräti 16 % lääkäreistä.

Työterveyslaitoksen tutkimus sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työoloista ja terveydestä kuvaa tilannetta vuonna 1999 ja vertaa sitä edellisen vastaavan tutkimuksen tuloksiin vuodelta 1992. Postikyselynä tehtyyn tutkimukseen vastasi vajaat 3 100 sosiaali- ja terveysalan työntekijää, heidän joukossaan 115 lääkäriä.

Työssä koettu kiire on yleistynyt huomattavasti. Nyt työssä on usein tai jatkuvasti kiirettä 62 %:lla lääkäreistä, kun vastaava luku oli 30 % edellisessä tutkimuksessa vuonna 1992. Enää vain 17 % lääkäreistä ilmoitti, että työssä on harvoin tai ei koskaan kiirettä. Edellisessä tutkimuksessa niin arvioi 32 % lääkäreistä.

Ylimääräistä korvauksetonta työtä kertoo tekevänsä joka viikko 53 % lääkärivastaajista. 1990-luvun alkupuolella tällaista työtä teki 41 %.

Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 21 %:lla ei ole ylimääräistä korvauksetonta työtä.

Lähes kaksi kolmesta lääkäristä arvioi potilaiden määrän rasittavan joko usein tai jatkuvasti. Vielä edellisessä tutkimuksessa niin ilmoitti 48 % lääkärivastaajista.

Sopivansuuruisina potilasmääriä pitää enää 15 % lääkäreistä. Vuonna -92 potilasmääriin oli tyytyväisiä vielä lähes kolmannes lääkäreistä.

Henkisen työkyvyn suhteen tutkijat havaitsivat lääkärikunnassa polarisoitumista. Toisaalta yhä useampi lääkäri arvioi kykynsä selviytyä työn henkisistä vaatimuksista hyväksi, toisaalta entistä useammat sanovat, että heillä on vaikeuksia selvitä työn henkisistä vaatimuksista.

Henkisen työkykynsä ilmoitti nyt hyväksi 53 %, vuosikymmenen alussa 47 %. Työn henkisistä vaatimuksista selviämisessä on nyt vaikeuksia 12 %:lla lääkäreistä, aikaisemmin vain 4 %:lla.

-Koko tutkimusaineistossa noin puolet vastaajista sanoo, ettei heillä ole erityisiä vaikeuksia selviytyä työn henkisistä ja fyysisistä vaatimuksista, 10 %:lla on suuria vaikeuksia ja 40 % vastaajista sijoittuu siihen välimaastoon, kertoo tutkimusta johtanut professori Gustav Wickström Turun aluetyöterveyslaitokselta.

Lääkärien arviot selviytymisestään työssä normaaliin eläkeikään asti ovat muuttuneet huomattavasti vajaassa kymmenessä vuodessa. Peräti 16 % lääkärivastaajista arvioi, ettei varmasti tai melko varmasti selviydy työssä normaaliin eläkeikään. Vuonna 1992 näin arvioi vain 2 % lääkäreistä.

Varmasti tai melko varmasti tavanomaiseen eläkeikään asti katsoo nyt selviävänsä 71 % lääkärivastaajista entisen 81 %:n sijasta.

- Tutkimusta tehdessä on herännyt ajatus, että seuraavaksi olisi hyvä selvittää, polttaako osa väestövastuulääkäreistä itsensä piippuun, toteaa Gustav Wickström.

Koko sosiaali- ja terveysalan kattaneessa tutkimuksessa työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta kaikkein hankalimmiksi työpaikoiksi osoittautuivat terveyskeskusten vuodeosastot. Niille kasautui monenlaisia ongelmia alkaen määräaikaisten ja tilapäisten työntekijöiden runsaudesta työn fyysiseen kuormittavuuteen. Työ koettiin myös hyvin usein kiireiseksi ja vaikutusmahdollisuudet melko vähäisiksi.

Työolot koettiin hankaliksi myös sairaaloissa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä sosiaalipalveluissa.