Yhteisö tukee opiskelijan mielenterveyttä
Silja Kosola antaa vinkkejä huonosti voivan nuoren kohtaamiseen vastaanotolla.
Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) maanantaina. Kyselyyn vastasi 6 258 opiskelijaa keväällä 2021.
Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ei ole yllättynyt. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmissakin tutkimuksissa.
Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi kyselyssä, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.
Kosola muistuttaa, että korkeakoulujen koulutusohjelmien välillä on isoja eroja siinä, kuinka yhteisöllistä opiskelu on. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille muodostuu tyypillisesti tiiviit suhteet kurssilaisten kanssa, koska ryhmäopetusta on suhteellisen paljon. Yhteisöstä tulee luonnollinen tukipylväs elämään.
– Sitten on opintosuuntia, missä vastaavaa ei tule. Silloin opettajilta vaaditaan ihan erilaista otetta siihen, miten opiskelijoille saadaan luotua tunne yhteisöön kuulumisesta ja toiveikkuudesta, Kosola sanoo.
Hänen mielestään kannattaisi selvittää, mitkä asiat eri koulutusohjelmissa tuottavat kuormaa. Se auttaa opiskelijoiden tukemisessa.
Kosola näkee ristiriitaa individualistisen ajan ja ihmisen sosiaalisten perustarpeiden välillä.
– Olisi parempi tunnustaa, että todella tarvitsemme toisiamme ja pystymme tuottamaan toisillemme paljon hyvää, jos sille annetaan mahdollisuus. Individualismi on monen pahan alku.
– Pitäisi löytää kultainen keskitie, että jokainen saa olla omanlainen ja erilainen ja kuitenkin yhteisön jäsen.
Silja Kosola toivoo, että pandemiatilanne ei vie enää pelkkään etäopiskeluun.
Nuoret ja nuoret aikuiset elävät aikaa, jolloin he itsenäistyvät vanhempien luota ja rakentavat identiteettiään. Sitä varten pitää löytää oman ikäisiä kontakteja ja vertaisia.
– Silloin on hirveän väärin sanoa, että pysykää kaikki yksin kotona.
Jos pandemiatilanne vaatii etäopetuksen lisäämistä, Kosolan mielestä kannattaisi auttaa nuoria rakentamaan 5–6 hengen kuplia, joissa voi edelleen tavata ja tehdä yhdessä opiskeluun liittyviä asioita.
Kaikki ei korjaannu kerralla
Mitä ohjeita antaisit lääkärille, joka kohtaa huonosti voivan nuoren vastaanotolla?
Silja Kosolan ensimmäinen ohje on pysähtyä hetkeen ja kuunnella aidosti, mistä potilaalla on huoli ja mikä häntä kuormittaa.
– Silloin ihminen saa tunteen siitä, että hän on tullut kuulluksi. Se auttaa jo itsessään. On joku joka välittää ja jonka luo voi tulla uudelleen.
Kannattaa hyväksyä, että kerralla ei useinkaan voi muuttaa toisen elämää paremmaksi tai korjata kaikkia asioita.
– Etteivät seuraavaksi lääkärit ahdistu siitä, että eivät pysty auttamaan.
Joskus apua voi olla myös ahdistuksen tunteen eräänlaisesta normalisoinnista. Ahdistus on tunne, joka kuuluu elämään. Kaikki ahdistus ei ole pelkästään pahasta. Joskus se on hyvä työkalu, jonka kautta voi löytää, mitä elämässään haluaa muuttaa.
Vaarana on medikalisaatio, jos ajatellaan, että kaikki ahdistuneet olisivat oikeasti isoissa mielenterveysongelmissa.
– Tarvitaan juuri sitä kuuntelua, että miten paljon ahdistus rajoittaa esimerkiksi toimintakykyä.
