Onko virtsaviljely aina tarpeen akuutin virtsatieinfektion avohoidossa?
Avohoidon virtsatieinfektioiden aiheuttajan toteamiseksi virtsanäyte tutkitaan ja virtsan bakteeriviljely (virtsaviljely) suoritetaan tavallisesti ensihoitopisteissä, terveysasemilla ja päivystyspoliklinikoilla. Alempien virtsateiden komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoaika on nykyisin lyhyt eikä virtsaviljelyn vastausta herkkyysmäärityksineen yleensä saada ennen kuin hoito on jo annettu ja kliininen vaste nähtävillä. Ehdotammekin, että avohoidossa virtsaviljelyistä ja herkkyysmäärityksistä osin luovuttaisiin ja mikrobilääkehoidon valinnan pohjaksi tarvittava bakteerien herkkyystilanne selvitettäisiin tutkimalla avohoidon virtsaviljelynäytteitä sopivin otoksin. Näin menetellen säästettäisiin kustannuksia ja voimavaroja, ja eri hoitopisteet saisivat kohdennetun ja ajantasaisen tiedon alueensa potilaiden virtsatieinfektion aiheuttajista ja niiden mikrobilääkeherkkyydestä.
Virtsaviljelyt suoritetaan maassamme yleensä ns. porrastetun järjestelmän mukaisesti (1,2); ts. näyte viljellään näytteenottopisteessä joko viljelymaljalle (yleisimmin ns. CLED-malja) tai Uricult-levylle (Orion Diagnostica). Viljelyä kasvatetaan näytteenottopisteessä 18-22 tuntia. Tämän jälkeen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



